Suomen pravoslaunoin kirikkömuzein Riisan veriät avavutah keräilemytilah, kus kuldu čäigäy da kallehet kivet läimetäh.
Kuopios sijaiččijan muzein perusozuttelu on uvvistettu, da se on opittu luadie aijembua kebjiembäh lähenijäkse. Ozuttelun ollah kerätty da organizuittu Riisan intendantu Katariina Husso da galleristu Veikko Halmetoja.
Muzeinjohtajan Anne Laitin mugah tavoittehennu on kuččuo muzeih pravoslaunoloin ližäkse sežo muidugi.
Pyrrimmökseh avuamah pravoslaunožuon histouriedu da kul’tuurua Suomes juuri moizile ristikanzoile, kudamat sih näh ei äijiä tietä, sanou Laiti.
Voinan jället nägövis
Muzei on roinnuhes voinien jälles, da voinan jället tässähgi vie ollah nägövis äijis keräilemän ezinehis.
Yhtenny ezimerkinny on 1700-luvul luajittu pyhämal’l’u, kudai löydyi intendentan Katariina Husson mugah vuvvennu 1941 voinualovehel ikkunpieles.
Sidä on käytetty tuhkukupinnu, sanou Husso.
Pyhämal’l’an vieres on kirjaine l’uteranskoil saldattupastoralpäi, kudai konzugi pani mal’l’an ruokkoh.
Samazes vitriinas on Hristosan obrazu, kudaman nägö on viilletty.
Pagin on perehen obrazas, kudai jäi talvivoinan aigua Petsamos koin seinäle. Konzu pereh tuli järilleh kodih, obrazu löydyi čällätynny, sellittäy Husso.
Intendentu Katariina Husso sanelou täs videos vahnan pyhämal’l’an ozah näh:
Vahnimat ezinehet 1300-luvulpäi
Muzein vahnimat ozutettelus olijat ezinehet ollah prostoinnägöine pahkukuppi da puus azuttu kagluristu. Perimytiijon mugah net mollembat olis luadinuh Konevitsan manasterin perustai pyhä Arseni Konevitsalainen 1300–1400-luguloin vaihtos.
Ozutettavannu on sežo Arseni Konevitsalazen mustokalman kate vuvvel 1551. Se on yksi muzein vahnembii tekstiil’oi.
Husson mugah kate on voinnuh säilyö hätken, sendäh gu se on azuttu hyvis materjualois.
Pagin voibi olla sežo čuudoh näh, muheloittau häi.
Ozuttelus on vai eräs vuitti Riisan keräilemäs, kuduah kuuluu kaikkiedah nenga 12 000 ezinehty. Muzeil on Huusson mugah sežo ylen suuri harvinazien kniigoin keräilemy da enäm 100 000 fotokuvua.
Ristikanzu nägövih
Uvvistetus ozuttelus on tahtottu tuvva nägövih aijembua enäm ristikanzua. Tämä nägyy enne kaikkie manasterilois sanelijas vuitis, kuduas nägövis ollah manuahu- da manuahin’umanasteriloih liittyjät persounat da heijän ristikanzuhistouriet.
Nygöi rahvastu vuotetah muzeih. Muzeinjohtajan Anne Laitin mugah ristikanzat ollah kummasteltuhes julgižuoh tulluttu tieduo, buitegu kirikkömuzein muadu tahtottas kuavoittua uvvessah.
Olemmo tiä vie nenga kolme-nelli vuottu, garantiiruiččou häi.
Laiti čotaiččou, gu muzei on ruadanuh Kuopios jo läs 70 vuottu. Kuopio olis sendäh vie paras da selgevin kohtu muzeih niškoi iellehgi.
Muzeinjohtai yhtelläh ei tahto nimidä reknailla, enne gu dielo roih selgiembi.
Ezmäi sellitämmö, äijängo meile pidäy tilua, da sen jälles smietimmö, kus pättävät tilat voidas mahton mugah löydyö.
