– Ihmisten ja kotien huolen otamme hallituksessa vakavasti. Olemme tehneet ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta tilanne kääntyy parempaan, työministeri Matias Marttinen (kok.) vakuutti heti puheenvuoronsa aluksi.
Keskusta ja Liike Nyt jättivät helmikuun alkupuolella välikysymyksen hallitukselle heikon työllisyystilanteen vuoksi. Puolueet huomauttivat, että Suomen työttömyysaste on kohonnut Euroopan korkeimmaksi.
Marttinen huomautti, että nykyinen hallitus on tehnyt paljon uudistuksia, joilla tavoitellaan kestävää talouskasvua, luetellen muun muassa budjettiriihessä tehtyjä työllisyyttä tukevia päätöksiä.
Kun talous kasvaa, myös työpaikkojen määrä kasvaa, Marttinen huomautti ja jatkoi, että talouden mittarit ovat viime aikoina antaneet rohkaisevia lukemia.
Yhteiskunta pitää Marttisen mukaan valjastaa kohti kasvun edellytyksiä.
– Parannamme kilpailukykyämme niin työmarkkinoilla kuin osaamisessa. Julkista taloutta pitää sopeuttaa vastaamaan todellista kantokykyämme. Yrittäjien edellytyksiä onnistua pitää tukea, Marttinen latoo.
Työttömyys on tällä hetkellä liian korkealla tasolla, mutta tilanne ei ole toivoton, Marttinen sanoo.
– Työllisyysasteemme on EU:n keskitasoa – itse asiassa jopa hienoisesti keskitason paremmalla puolella. 2,5 miljoonaa suomalaista on töissä, eikö se ole hieno asia, hän kysyy.
Korkeiden työttömyyslukujen takana on Marttisen mukaan työvoimaan laskettavien ihmisten määrän kasvu.
Hallituksen tekemät uudistukset ovat aktivoineet työvoiman ulkopuolelta ihmisiä työnhakuun, hän huomauttaa.
– Myös maahanmuutto kasvattaa työvoiman määrää. Koska työvoima kasvaa ensisijaisesti maahanmuutosta, kasvaa myös työllisten ja työttömien määrä maahanmuuton seurauksena. Ulkomaalaisten osuus työttömistä työnhakijoista oli noin 15 prosenttia joulukuussa 2025. Muualla kuin Suomessa syntyneiden työttömyysaste on noussut reilusta 10 prosentista melkein 20 prosenttiin, Marttinen toteaa.
Keskustan Kettunen: pelkkää kurjuutta ja keppiä
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan kansanedustaja Tuomas Kettunen vyörytti hallitusta työllisyyspolitiikasta.
– Hallituksen politiikalla piti tulla satatuhatta työpaikkaa. Tuli Euroopan pahin työttömyys. Sata työtöntä ihmistä lisää joka päivä.
– Ei edelleenkään tosiasioiden tunnustamista. Ei edelleenkään nöyryyttä, Kettunen sanaili työministeri Marttisen puheenvuorosta.
Osansa sai myös hallituksen politiikka, joka ei Kettusen mukaan ole auttanut vaikeuksiin joutuneita ihmisiä, vaan ajanut heitä yhä tiukemmalle.
– Ei ole tullut kannustusta, ei ole tullut mahdollisuuksia. Pelkästään kurjuutta, pelkästään keppiä. Kiristetään ehtoja ihmisille, joilla ei ole mitään kiristettävää jäljellä. Viedään turvaa ihmisiltä, joiden elämä on jo palasina.
Työttömiä on nyt enemmän kuin Espoossa on porukkaa, avoimia työpaikkoja on hieman vähemmän kuin Rovaniemellä on asukkaita, Kettunen huomauttaa.
– Oikeampi nimitys työministerille on työttömyysministeri.
Keskusta ehdottaa ratkaisuksi muun muassa panostusta pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun, investointiin ja työllistämiseen, työttömyysturvan suojaosan palauttamista ja yrittäjävähennyksen parannusta.
SDP:n Rantanen: Leikkaa, pakota ja toivo parasta
Kokoomuslaiset jakavat keskustan ja Liike Nytin huolen, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma vakuuttaa.
Kauma vaatii keskustalta kuitenkin suhteellisuudentajua tilanteessa, jossa Suomesta riippumattomat ulkoiset tekijät vaikuttavat vahvasti työllisyystilanteeseen.
– Huolen toistaminen ei työllistä ketään, vaan Suomi tarvitsee nyt tekoja, hän sanoo ja toistaa hallituksen tekevän yhä toimia työllisyyden parantamiseksi.
Vastuuton maahanmuuttopolitiikka on keskeinen syy työttömyyden kasvuun, perussuomalaisten Jorma Piisinen sanoo.
Kantasuomalaisten työttömyys on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2022, hän toteaa.
– Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tilastojen osoittama tosiasia. Silmien sulkeminen maahanmuuttajien työllistymisen ilmiselviltä ongelmilta on epärehellistä.
Ihmisten luottamus on rapautettu ja se näkyy Suomen taloudessa ja työttömyydessä, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Piritta Rantanen sanoo.
– Hallituksen linjan Suomen tilanteen parantamiseksi voisi tiivistää leikkaa, pakota ja toivo parasta, Rantanen sivaltaa hallituksen leikkaus- ja työllisyyspolitiikkaa.
Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu ihmetteli omassa puheenvuorossaan hallituksen toimettomuutta korkean työttömyyden edessä.
– Olemme pitkään vaatineet perustulon käyttöönottoa. Se toimisi lääkkeenä juuri nykyisenlaisessa tilanteessa ja tekisi kaiken työn vastaanottamisesta aina kannattavaa, Hopsu sanoo.
Vihreät palauttaisivat myös suojaosat, sillä se olisi oleellinen toimi kannustamaan osa-aikatyön vastaanottamiseen, Hopsu muistutti.
Oikeistohallitus on ajanut Suomen työttömyyskriisiin, vaikka muualla Euroopassa näin ei ole, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoo.
– Hallituksen kaikkein suurin virhe on ollut kuvitella, että työllisyys paranee työllisten ja työttömien asemaa heikentämällä. Järkyttävää on myös, miten työttömien joukkoa kohdellaan. Ansioturvaa leikataan, jos työtä ei löydy, yhä useampi on toimeentulotuen varassa ja siitäkin leikataan, Koskela ihmettelee.
Harkimo: tätä menoa ei voi jatkaa
Kun ihmiset säästävät kuluttamisen sijaan, koko talous sakkaa, RKP:n Sandra Bergqvist toteaa.
– Koska markkinat perustuvat luottamukseen ja tulevaisuuden odotuksiin, ihmisille ja elinkeinoelämälle pitää luoda uskoa niihin, hän sanoo.
Siten yritykset kykenevät tarjoamaan ihmisille töitä, Bergqvist sanoo.
Työperäisen maahanmuuton tulee kohdistua pysyvän osaajapulan aloille, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman huomauttaa.
Samalla Östman torjui väitteet siitä, että hallituksen politiikka olisi ajanut Suomen työllisyyskriisiin, sillä työttömyyden taustalla vaikuttavat hänen mukaansa ennen kaikkea suhdannetekijät.
Liike Nytin Harry Harkimo nosti esiin maahanmuuton ongelmat.
Harkimo sanoi Kelan maksavan vieraskielisille erilaisia tukia 1,1 miljardia euroa vuonna 2024 ja että summa on kasvanut viime vuonna, koska työttömien määrä on kasvanut merkittävästi.
– Toimeentulotukea Suomessa maksetaan saman verran kuin Ruotsissa, vaikka siellä asukkaita ja maahanmuuttajia on tuplamäärä. Nämä luvut ovat sellaisia, että tätä menoa ei voi yksinkertaisesti jatkaa, Harkimo summaa.
Keskustalta ja Liike Nytiltä jo toinen välikysymys työttömyydestä
Eduskunta keskustelee tänään välikysymyksestä. Voit seurata keskustelua suorana lähetyksenä.
Välikysymys on opposition vahvin keino haastaa istuvaa hallitusta. Välikysymys voi periaatteessa johtaa hallituksen kaatumiseen, sillä välikysymyksen jättämistä eduskunnassa seuraa hallituksen vastaus, minkä jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään heti huomenna keskiviikkona.
Keskusta ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen työttömyydestä viimeksi lokakuussa.
Työttömyysaste on kohonnut lähes koko Petteri Orpon (kok.) hallituskauden ajan. Joulu-tammikuun välillä työttömyydessä tapahtui 0,1 prosentin käännös parempaan.
Koko työllisyyskeskustelun voi katsoa Yle Areenasta.