Puolueet ovat julkistaneet yhteiset laskelmansa tulevien vuosien julkisen talouden sopeutustarpeesta. Seuraava hallitus joutuu leikkaamaan menoja tai lisäämään tuloja 8–11 miljardia euroa kautensa aikana, toteaa eduskuntapuolueista koostuva velkajarrutyöryhmä raportissaan.
– Eduskuntaryhmät yhtä lukuun ottamatta pystyivät sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin, sanoi ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) raportin julkistustilaisuudessa keskiviikkona.
Sopeutustoimilla tähdätään siihen, että valtion ja paikallishallinnon alijäämä saadaan kurottua 2–2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2031. Vuoden 2026 julkisen talouden alijäämä on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 4,5 prosenttia.
Yle uutisoi velkajarrutyöryhmän sovun pääpiirteistä viime viikolla.
Sovussa ovat mukana kaikki puolueet paitsi vasemmistoliitto, joka jätti eriävän mielipiteen raporttiin. Vasemmistoliiton mielestä yhteistä tavoitetta ei ole järkevää asettaa ennen vaaleja.
– Tavoite rajoittaa liikkumavaraa tarpeettomasti, sanoi kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.).
Sarkkisen mukaan puolue olisi ollut kuitenkin valmis 2–3 prosentin alijäämätavoitteeseen ja hyväksyy EU:n vaatimat sopeutukset. Vasemmistoliitto aikoo kertoa omat sopeutustavoitteensa ennen eduskuntavaaleja.
SDP:n Joona Räsänen sanoo Ylelle, ettei ymmärrä vasemmistoliiton kantaa.
– Taitaa olla niin, että he eivät vain halua myöntää mitä heidän sitoumuksensa tarkoittaa ja kertoa sitä ihmisille ennen vaaleja, Räsänen sanoo.
Sarkkisen mukaan jättäytyminen sopeutustavoitteen ulkopuolelle ei vie vasemmistoliittoa automaattisesti paitsioon seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Myöskään Räsänen ei halunnut ottaa suoraan kantaa vasemmistoliiton näkymiin hallituskumppanina.
Keinot jätetään auki
Työryhmä ei ota tarkemmin kantaa keinoihin, joilla sopeutustavoitetta pitäisi toteuttaa. Raportti tyytyy toteamaan, että sopeutukset kannattaa toteuttaa siten, että ne haittaavat talouskasvua ja kestävää yhteiskuntakehitystä mahdollisimman vähän.
Osa oppositiopuolueita edustavista ryhmän jäsenistä rohkaistui kuitenkin julkistamistilaisuudessa pohtimaan myös sopeutuksen keinoja.
Markus Lohi (kesk.) ehdotti, että istuva hallitus luopuisi suunnitelmastaan alentaa yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin.
– Olisi vastuullista katsoa uudelleen kaikki toimenpiteet, jotka rapauttavat tulopuolta, Lohi sanoi.
Myös vihreiden Saara Hyrkkö oli sitä mieltä, että jo nykyisen hallituksen olisi aloitettava sopeutusurakan toteuttaminen.
– Sitoutuminen yhteiseen sopuun punnitaan sillä, millaisia toimia hallitus lähtee tekemään, Hyrkkö sanoi.
Myös SDP on ehdottanut yhteisöveropäätöksen perumista ja vaatinut, että nykyinen hallitus toteuttaa 1,4 miljardin euron säästöt jo ensi vuodelle.
Tulevan hallituskauden sopeutustarve voi olla työryhmän esitystä huomattavasti jyrkempi, jos EU ei myönnä Suomelle lisäaikaa vaan edellyttää menokurin palauttamista neljässä vuodessa seitsemän vuoden sijaan.
Suomen lähivuosien sopeutustarpeen määrittelee ennen kaikkea unionin alijäämämenettely. Työryhmä on määritellyt 2–2,5 prosentin alijäämätavoitteen vuodelle 2031 siten, että alijäämä on linjassa EU:n Suomelta edellyttämän minimisopeutuksen kanssa.
Kansallisen velkajarrun vaikutus alkaa näkyä selvemmin sen jälkeen, kun EU:n asettamat tavoitteet on ensin täytetty.
Valkosen johtama työryhmä jatkaa työtään täsmentämällä arvioitaan tulevien vuosien sopeutustarpeesta kuluvan vuoden joulukuussa.
Korjaus 25.2. klo 13.42: Työryhmä on määrittellyt alijäämätavoitteen siten, että se on linjassa EU:n Suomelta edellyttämän sopeutuksen kanssa. EU ei ole asettanut Suomelle vuodelle 2031 ulottuvaa alijäämätavoitetta, kuten jutusta saattoi aiemmin tulkita.