Gáregasnjárgga skuvla šaddá Andaras Kitti skuvlan. Áššis mearridii Ohcejoga čuvgehuslávdegoddi mannan vahkus. Nammadeapmi dáhpáhuvvá Ohcejoga 150 jagi ávvudeami oktavuođas.
Gáregasnjárgga skuvlla rektor Laura Niittyvuopio-Valle oaidná nama rievdadeami buorre jurddan. Andaras Kitti nappo Hánssa Ándaras lea leamašan historjjálaččat dovddus ja dat maid son lea bargan sihke nástediehttin ja badjealbmán, laktása Gáregasnjárgga skuvlla árvvuide, muitala Niittyvuopio-Valle.
– Min skuvllas lea čielga ulbmil ovddidit luonddudiehtaga ja matematihkka surggiid. Dasto mis leat luondduealáhusat dego boazodoallu, nappo Kitti heive min skuvlamáilbmái ja son lea viehka máŋgasiidda fuolki.
Nama molsuma leat smiehttan vuosttas háve jo guokte jagi dassái. Skuvla ávvudii dalle dan, go Hánssa Ándarasa riegádeamis lei gollan 180 jagi. Hánssa Ándaras riegádii jagis 1844 Vuovdaguoikkas.
Skuvla oaččui dan oktavuođas skeaŋkan Nieidagearret-dávvala, man lei málen Brita Turunen. Dan beaivve áigge skuvllas muitaledje olu Andaras Kitti ja astronomiija birra, go son diđii olu nástealmmi birra.
Dan nammadeami bokte háliidit nannet skuvlla rolla sámekultuvrra ja báikkálaš historjjá geađgejuolgin, ja buktá maid oidnosii Gáregasnjárgga iežas historjjá. Nammadeapmi lea seamma linjjás maid dainna, go Ohcejogas nammadedje girjeráju Pedar Jalvi mielde, čilge Niittyvuopio-Valle.
– Mun oainnášin dan vejolažžan, ahte kánske earáge Ohcejoga gieldda skuvllat sáhtášedje smiehttat ođđa namaid min historjjálaš olbmuid mielde ja ná loktet daid olbmuid. Čájehit mánáide ja nuoraide, ahte mii atnit árvvus iežamet historjjálaš olbmuid.
Maŋisboahtti illuda, go máttaráddjá ná gudnejahttojuvvo
Hánssa Ándarasa Hánssa Ristena Kerttu, Kerttu Vuolab lea movtta, go su máttaráddjá oažžu fuopmášumi ja namalassii Gáregasnjárggas, iežas ruovttuguollus. Son goittot sávášii, ahte skuvlla gohčoduvvošii sámenamain, Hánssa Ándarasa skuvla.
- Dat ii leat dušše dat mo lea gohčoduvvon, muhto dat lea dát sámeárbevierrun leamaš gohčodit olbmuid váhnemiid mielde, dalle boahtá maiddái ovddit buolva muitaluvvot.
Dolin go eai leat kompássat ja diimmut, olbmot čuvvo násttiid. Nástealbmi lei skábmaáigge ja seavdnjadin divrras ijaid diibmu. Andaras Kitti leige erenomáš čeahppi dulkot násttiid ja lei maid okta dehálamos gálduin Samuli Paulaharju etnográfalaš dutkamušas Sámis.
Kerttu Vuolab muitá, maid son lea su iežas máttaráddjárohki oahpahusain gullan.
- Go Nieidagearret ihtá, de lea veaigi dihto muttus ja go manná oarjjabeallai, de lea idja meattá ja boahtá gumpeboddu, dalle gumpe falleha. Dat lea njealji ja viđa gaskkas. Dalle lea erenomáš dehálaš, ahte ovdal go Nieidagearret jávkkiha vári duohkái, de ferte leat guođoheaddji gozuid alde ja gullat ja oaidnit mii dáhpáhuvvá, čilge son.
Maiddái Ohcejoga nástedutkansearvvi Ursa jođiheaddji Juhani Harjunharja atná árvvus, go dološ nástediehtti gudnejahttojuvvo ná.
Utsjoen Ursa -searvi lea ráhkadan Árktalaš áigevádjolus -bálgá, man váccedettiin beassá lohkat universa, eatnama, eallima ja olmmoššlája ovdáneamis. Dán bálgás lea maid Andaras Kitti guovddážis.
- Lea buorre go báikki olbmot oidnet, ahte skuvllas barget sámi kultuvrrain. Dat bálvala ássiid nu, ahte skuvla šaddá lagabui olbmuid, dadjá Harjunharja.
