Hovioikeus piti elinkautisen tuomion ennallaan Hervannan murhasta – myös toiselle tekijälle tuomio

Tuomittu surmasi rollaattoria käyttäneen miehen heinäkuussa 2024. Hovioikeus muutti toisen tapahtumiin liittyvän miehen tuomiota.

Kaksi kasvonsa peittänyttä ihmistä istuu käräjäsalissa. Kauempana istunut henkilö istuu huppu päässä, toinen on peittänyt kasvonsa iltapäivälehdellä.
Hervannan henkirikosta käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa 5. marraskuuta 2024. Tuomitut peittivät kasvonsa. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Turun hovioikeus on antanut tuomion heinäkuussa 2024 Tampereen Hervannassa tapahtuneesta henkirikoksesta.

Hovioikeus tuomitsi 21-vuotiaan Elias Leo Laineen murhasta elinkautiseen vankeuteen.

Laine vaati tuomion lieventämistä tapoksi, mutta hovioikeudessa ei ilmennyt syytä käräjäoikeuden tuomion muuttamiselle. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Laineen murhasta huhtikuussa 2025.

Hovioikeus käsitteli myös toisen 21-vuotiaan miehen osuutta tapahtumiin. Hovi antoi hänelle tuomion pelastustoimen laiminlyönnistä.

Käräjäoikeus hylkäsi aiemmin toisen miehen syytteen murhasta ja avunannosta murhaan. Tuolloin hänet tuomittiin kuitenkin muun muassa virkamiehen vastustamisesta.

Tuomiot eivät ole lainvoimaisia. Niistä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, mikäli oikeus myöntää valitusluvan.

Puolustuskyvytön uhri käytti rollaattoria

Henkirikos tapahtui 5. heinäkuuta Lindforsinkadulla Laineen kerrostaloasunnossa.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan teko oli erityisen raaka ja julma. Laine oli puukottanut uhria useita kertoja keittiöveitsellä ja haarukalla lähes 40 kertaa. Uhri on ollut hengissä koko tämän ajan.

Kuvassa näkyy kerrostalon luhtikäytäviä, asunnoissa on vaaleanvihreät ovet.
Henkirikos tapahtui Lindforsinkadulla sijaitsevassa kerrostalossa. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Oikeus otti huomioon tuomiota annettaessa sen, että uhri oli liikuntarajoitteinen ja väkivalta alkoi yllättäen. Rollaattoria käyttänyt uhri oli puolustuskyvytön.

Laine myös kuvasi uhria puukotusten välissä, minkä oikeus katsoi halventaneen uhria.

Oikeus katsoi toiminnan osoittaneen sitkeää surmaamispyrkimystä. Oikeuden mukaan vakaata harkintaa puolsi myös se, että tuomittu oli viestitellyt tappamisesta muille.