Osa rajaseudun asukkaista vastustaa kiinteistöjen myymistä venäläistaustaisille.
Virolahden kunta Kaakkois-Suomessa teki viime viikolla kaupat Vaalimaan koulun ja sen lähellä sijaitsevan rivitalon kiinteistöistä. Ostaja on venäläistaustainen.
Asiasta on noussut poru esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluryhmissä.
Puusepän pajaksi
Ostaja ei halua kommentoida kauppaa Ylelle, mutta antaa yhteystiedot kaverilleen Virolahden Klamilaan.
Siellä asuu venäläinen puuseppä Ilya Altynbaev, joka aikoo vuokrata Vaalimaan koulun ostajalta. Hän kertoo siirtävänsä työpajansa Vaalimaan kouluun, koska nykyinen tila on liian ahdas.
Koulu ja rivitalo vaihtoivat irtaimistoineen omistajaa nettihuutokaupassa yhteensä 17 700 euron hintaan. Määräalaa on lähes kolmen jalkapallokentän edestä, ja matkaa itärajalle noin kaksi kilometriä.
Virolahden kunnanjohtaja Topi Heinänen kertoo, että tuntosarvet olivat pystyssä. Sitten selvisi, että ostaja on Suomen kansalainen.
– Kävimme läpi pakotelistat ja harkitsimme ennakkoluvan hakemista kaupoille, mutta puolustusministeriölle Suomen passi oli avain. Siihenpä ne valtionkin keinot loppuvat, toteaa Heinänen.
Tarkemmat selvitykset ostajan taustoista eivät Heinäsen mukaan olleet tarpeen. Venäläisten kiinteistökauppoja estämään tehty lakimuutos sallii Venäjän ja EU- tai ETA-maan kaksoiskansalaisten kiinteistöhankinnat.
Yle on saanut viime syksystä saakka viestejä useilta rajaseudun asukkailta, jotka ovat huolissaan venäläisten tai kaksoiskansalaisten ostamien kiinteistöjen mahdollisesti tuomasta turvallisuusuhasta alueelle.
Virolahden Klamilassa asuva reservin majuri Erkki Rikkola vastustaa kiinteistöjen myymistä venäläistaustaisille. Hän puhuu asiasta yleisellä tasolla.
Rikkola on varma siitä, että Suomeen tuli turvapaikanhakijoiden mukana venäläisiä sotilaita ennen rajan sulkemista.
– Epäilin tätä jo silloin, kun näitä polkupyöräntaluttajia tuli tänne, mutta asia nousi julkisuuteen vasta myöhemmin, Rikkola sanoo.
Hän viittaa Virolahdelta kotoisin olevan Iida Hallikaisen kirjaan Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä.
Kirjan mukaan ensimmäiset vuonna 2023 Vaalimaalta rajan ylittäneet turvapaikanhakijat olivat venäläisiä sotilaita, eikä kaikkia ollut tarkoitus lähettää rintamalle Ukrainaan.
Erkki Rikkola uskoo, että Venäjä voisi hyödyntää kansalaistensa omistamia kiinteistöjä kriisitilanteessa.
Rikkolan huoli ei ole aiheeton. Brittilehti The Telegraph kertoi viime viikolla, että Venäjän tiedustelupalvelut ovat ostaneet kiinteistöjä ainakin kymmenestä Euroopan maasta läheltä sotilastukikohtia ja kriittistä infrastruktuuria.
Lehden lähteiden mukaan Venäjä olisi hyödyntänyt hankinnoissa maiden heikkoa lainsäädäntöä ostaakseen kesämökkejä, varastoja, kouluja ja asuntoja.
Eurooppalaiset tiedustelupalvelut pelkäsivät, että osassa kohteista on jo räjähteitä, drooneja ja aseita valmiina.
Ostajat harvassa
Virolahden kunnalle tilanne on hankala. Vaalimaan rajanylityspaikan sulkeuduttua Virolahti on ajautunut kriisikunnaksi, ja yksi säästökeino on hankkiutua nopeasti eroon turhista kiinteistöistä.
Myynti venäläistaustaisille ostajille voi olla ainoa vaihtoehto, sillä tyhjenevä pikkukunta itärajalla ei houkuttele suomalaisia. Venäläiset omistavat jo ennestään paljon kiinteistöjä rajaseudulla.
Kiinteistöjen myynti ei kuitenkaan Virolahden taloutta pelasta, sillä osa niistä on huonossa kunnossa.
Vaalimaan koulusta ja rivitalosta tuli tarjouksia muiltakin ostajaehdokkailta.
Myyjällä oli kaupan ehdoissa oikeus hylätä korkein tarjous, ja asia nousikin esiin kunnanhallituksen kokouksessa. Kunnanjohtaja Topi Heinäsen mukaan siitäkin olisi voinut tulla ongelmia.
– Vaihtoehtoja ei oikein ole. Tarjouksen hylkäykseen pitäisi olla kestävä syy. Jos me olisimme kieltäytyneet myymästä venäläisperäisen nimen vuoksi, kunta olisi syyllistynyt syrjintään, sanoo Heinänen.
Yhdenvertaisuuslaissa yksi kielletyistä syrjintäperusteista on kansalaisuus.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu huomautti asiasta puolustusvaliokuntaa lausunnossaan, kun lakimuutos venäläisten ja valkovenäläisten kiinteistöhankintojen estämiseksi oli valmistelussa.
– Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten oikeutta kiinteistön ostoon ei ole rajoitettu. Myynnistä kieltäytyminen syrjivin perustein ei ole sallittua, sanoo erityisasiantuntija Jussi Aaltonen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.
Lämmityskulut 40 000 euroa vuodessa
Peruste kaupan hylkäämiselle olisi voinut olla alhainen myyntihinta, jos kunnanhallitus olisi näin päättänyt.
Kunnanjohtaja Topi Heinänen sanoo, että esimerkiksi Vaalimaan koulun ja rivitalon kaupan tuoma kokonaishyöty on kuitenkin kunnallle merkittävä. Rakennuksia on pidetty koko ajan lämpiminä, koska niillä on yhteinen lämpökeskus ja vesihuolto.
Rivitalon tyhjenemisen jälkeen kunta ei ole saanut vuokratuloja kattamaan lämmityslaskua.
– Jokainen tietää, miten kallista lämmitysöljy on. Rakennusten lämmitys on maksanut noin 40 000 euroa vuodessa. Se on merkittävä kuluerä kunnalle.
Klamilassa asuva Erkki Rikkola uskoo, ettei mikään enää pelasta Virolahtea.
– Nyt kunta säästää ensin itsensä kuoliaaksi, ja sitten kuitenkin joudutaan kuntaliitoksiin. Aivan älytöntä touhua.
Rikkolan mielestä palokunta olisi voinut polttaa Vaalimaan koulun maan tasalle.
Muokkaus 3.3.2026 klo 16.05: tekstiin lisätty lause, että Erkki Rikkola puhuu venäläistaustaisten kiinteistöostoksista yleisellä tasolla.
Korjaus 3.3.2026 kello 17.13: Jutusta on poistettu kiinteistön ostaneen venäläistaustaisen henkilön nimi tämän yksityisyyden suojaamiseksi.