Helsinki velkaantuu nyt kovaa vauhtia. Seuraavan kolmen vuoden aikana Helsingin lainakanta nousee miljardilla eurolla.
Tulevan kymmenen vuoden aikana velka kohoaa jo kolmeen ja puoleen miljardiin euroon.
Velkaantumisesta kaksi kolmasosaa, 2,2 miljardia, tulee raidehankkeista, kertoo juuri työssään aloittanut Helsingin kaupungin uusi rahoitusjohtaja Pia Ojavuo.
Isoista raidehankkeista Kruunusillat, on valmistumassa ja liikenne alkaa ensi vuonna.
Toden teolla uusi vaihe raiteiden rakentamisessa alkaa nyt maaliskuussa, kun aloitetaan rakentamaan uutta pikaratikkaa Kannelmäestä keskustaan. Samalla lisätään koko läntisen kantakaupungin ratikkaraiteita, kun 4-ratikka siityy uudelle reitille ja uusi 5-ratikkayhteys aloittaa.
Raiteiden rakentaminen jatkuu 2030-luvulle saakka.
Raiteet rakentaa Helsingin kaupungin sataprosenttisesti omistama Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.
– Seuraamme hyvin tarkasti yhtiöitämme, joissa ainoa tulovirta tulee kaupungilta, Ojavuo selittää.
Uudet ratikat kasvattavat kaupunkia
Ratikkahankkeiden taustalla on Helsingin yleiskaava vuodelta 2016. Silloin päätettiin, että Helsingistä tehdään raiteisiin perustuva bulevardikaupunki. Sitä suunnitelmaa Helsinki nyt toteuttaa.
– Helsinki kasvaa. Viime vuonna tuli 11 500 uutta asukasta. Nyt halutaan varmistaa kestävä kasvu, jotta saadaan tuleville asukkaille ja yrityksille hyvät palvelut ja tilat, Ojavuo sanoo.
Joukkoliikennejärjestelmän kehittämisestä vastaava tiimipäällikkö Niko Setälä Helsingin kaupungilta myös muistuttaa, että taustalla on ajatus siitä, että ratikka lisää alueiden houkuttelevuutta.
– Kruunusillat-hanke lisää Laajasalon houkuttelevuutta. Länsiratikoilla taas lisätään Vihdintien ja Huopalahdentien houkuttelevuutta, Setälä sanoo.
Sama ajatus on kaikissa nyt rakennettavissa ratikkahankkeissa. Viikki-Malmin ratikkahanke täytyy rakentaa, koska Helsinki haluaa houkutella Malmin vanhalle lentokentän alueelle 25 000 asukasta. Uusien asukkaiden pitää pystyä liikkumaan kestävällä tavalla, sanoo Setälä.
– Mikään raitiotie ei ole irrallinen hanke, vaan ne kaikki liittyvät kaupungin kasvamiseen.
Ratikoiden uskotaan poistavan segregaatiota
Kolmella miljardilla olisi voinut rakentaa myös uuden metron, jolla pääsisi ratikkaa nopeammin perille.
Mutta kyse on valinnasta, joka 2016 Helsingissä tehtiin, Setälä sanoo. Setälän mukaan Helsingissä ajateltiin, että sen lisäksi, että metro on kalliimpi, se ei synnytä yhtenäistä kaupunkirakennetta. On vain kilometrin, parin päässä olevia asemia ja niiden ympäristöjä.
Pikaratikoista sitä vastoin muodostuu yhtenäistä kaupunkirakennetta, jolla parhaimmassa tapauksessa pystytään ehkäisemään segregaatiota eli kaupunginosien eriarvoistumista, Setälä sanoo.
– Me pyrimme ikään kuin laajentamaan yhtenäistä kantakaupunkimaista rakentamistamme, jossa ei tule tietynlaisia keskittymiä.
Nyt tehtävillä investoinneilla Helsinki siis ajattelee laajentavansa kantakaupunkia niin, että palveluita on jatkuvasti tien varrella.
– Kun pystymme jatkamaan kantakaupungin laatumielikuvaa Vihdintielle asti, se tekee siitä ikään kuin hyvää kaupunkia, Setälä sanoo.
Velanotto täytyy pysäyttää 2031
Investointien ja velkaantumisen vauhti on kuitenkin vauraalle Helsingillekin kova, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsinki on tehnyt kaikki investointinsa tulorahoituksella.
Käytännössä Helsinki on pitkään pystynyt joka vuosi investoimaan 600 miljoonaa ilman, että se on ottanut lainaa. Lainakanta on päinvastoin laskenut.
Nyt tähän tulee muutos.
Rahoitusjohtaja Ojavuon mukaan investointitaso on kohonnut nyt 1,2 miljardiin euroon vuodessa. Vuodesta 2025 alkaen Helsinki on voinut rahoittaa investoinneistaan vain 60 prosenttia tulorahoituksella sote-uudistuksesta ja korkeasta investointitasosta johtuen.
Tällä hetkellä jokaisen helsinkiläisen vastuut velasta ovat noin 4 300 euroa per asukas. Velanoton ja raideinvestointien jälkeen vastuu nousee 8 200 euroon asukasta kohden.
Rahoitusjohtaja Ojavuo sanoo, että Helsinki pystyy lainanottoon näiden kuuden raideinvestoinnin osalta, mutta sen jälkeen raiteiden rakentamisen pitää rauhoittua. Asia on kirjattu myös kaupungin uusimpaan strategiaan.
– Kun nämä raidehankkeet on tehty, velanoton pitää pysähtyä. Asukaskohtaiset vastuut eivät saa kasvaa vuoden 2031 jälkeen, Ojavuo sanoo.
Kommentointi suljettu moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.