Kymenlaakso ottaa eturintamassa käyttöön tarkemman raskausseulonnan

Kaikki odottavat äidit saavat halutessaan osallistua aiempaa tarkempaan sikiöseulontaan Kymenlaaksossa maaliskuusta alkaen.

Kuva raskausmahasta.
NIPT-tutkimus tehdään ensimmäisen seulontaultraäänen jälkeen, joka tehdään yleisesti raskausviikolla 12–13. Arkistokuva. Kuva: Tanja Heimonen / Yle

Kymenlaaksossa odottavat äidit voivat jatkossa osallistua aiempaa tarkempaan tutkimukseen sikiön tavallisimpien kromosomihäiriöiden seulomiseksi.

Nykyisin käytössä oleva yhdistelmäseulonta sisältää ultraäänitutkimuksen ja verinäytteen, josta arvioidaan kromosomien 21, 18 ja 13 lukumäärää.

Yhdistelmäseulonnan veriseulan tapaan myös NIPT-tutkimuksessa (non-invasive prenatal testing) analysoidaan odottavan äidin verinäyte.

Yhdistelmäseulonnasta poiketen NIPT-tutkimuksessa tutkitaan istukkaperäistä sikiön DNA:ta kromosomipoikkeavuuksien selvittämiseksi. Yleisin sikiön kromosomipoikkeavuus on Downin oireyhtymä.

Tarkempia seulontoja on tähän mennessä tehty yhdistelmäseulan jatkotutkimuksena, mutta maaliskuun alusta alkaen niitä tarjotaan kaikille kymenlaaksolaisille odottajille.

Tarkemmat tutkimukset yleistyvät

NIPT-tutkimukset ovat korvanneet perinteisen yhdistelmäseulonnan jo aikaisemmin esimerkiksi Helsingissä ja Turun seudulla.

Kymenlaakson hyvinvointialueen naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Maiju Grönvallin mukaan NIPT-tutkimukset ovat laajenemassa ennen pitkää kaikkialle, mutta Kymenlaakso on etunenässä.

Tutkimus tehdään odottavan äidin verinäytteestä, eikä se aiheuta keskenmenoriskiä.

Seulontatestit ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Tutkimus tehdään ensimmäisen seulontaultraäänen jälkeen.

Tutkimuksen soveltuvuutta arvioidaan aina yksilöllisesti. Esimerkiksi odottajan äskettäin sairastettu syöpäsairaus on este NIPT-tutkimukselle.

Kaikille odottajille tarjotaan jatkossakin äitiyspoliklinikalla kätilön tekemää varhaisraskauden yleistä sikiöseulontaultraäänitutkimusta ja rakennepoikkeavuuksia selvittävää ultraäänitutkimusta.