Kuopio johtaa talvisia hukkumis­tilastoja – uimahallissa opeteltiin pelastautumista sukset jalassa ja kelkkakypärä päässä

Yleisin jäihin hukkumisen syy on moottori­kelkkailu. Itä-Suomessa koulutetaan ihmisiä selviämään, jos jää pettää alta.

Videolta voi katsoa millainen kokemus on joutua veden varaan pilkkivarusteissa. Video: Antti-Petteri Karhunen / Yle.

Tilastot viimeisen reilun kymmenen vuoden ajalta kertovat, että Järvi-Suomessa riittää vielä oppimista jäillä liikkumisessa. Eniten jäihin hukkuneita löytyi Suomen suurimmasta mökkikunnasta eli Kuopiosta. Myös muut Järvi-Suomen kunnat olivat muutenkin listalla edustettuna.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto päätti tilastoja tutkittuaan ryhtyä yhteistyökumppaneidensa kanssa toimeen. Kaksi vuotta sitten pilotoitu koulutus kiertää nyt Suomen uimahalleja.

Pelkkä kesäinen uimataito ei riitä

Kuopion uimahallissa koulutuspaikalle on jatkuva jono. Kiinnostuneita on lapsista eläkeläisiin.

Heikki Koskela harjoittelee jäälautalle nousemista sukset jalassa.
Heikki Koskela kokeili jäälautalle nousemista suksien kanssa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Liiton vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen muistuttaa, että jäiden varaan joutumisessa ei riitä pelkkä kesäinen uimataito. Koulutuksessa opetetaankin, mikä on oikea tekniikka nousta vedestä takaisin jäälautalle.

Talviolosuhteita mallinnetaan talvisilla varusteilla. Päälle puetaan pilkkihaalarit ja talvikengät, veden varaan voi päätyä myös suksien tai kelkkailukypärän kanssa.

Moottorikelkkailu useimmin talvisen turman syynä

Myös jäihin hukkumisen syyt on tutkittu. Oletus pilkkijöiden suurimmasta uhkarohkeudesta ei pidä kutiaan.

Yleisin syy hukkumiseen on moottorikelkalla veden varaan joutuminen. Myös muut moottoriajoneuvolla tapahtuneet kuolemat tulevat ennen pilkkijöitä.

Pelastaja Teemu Valkonen on mukana opettajana koulutuskiertueella. Hän kertoo, että sekä moottorikelkkojen että mönkijöiden kanssa yhteistä on se, että kuljettaja ei osaa päästää ajoneuvostaan tarpeeksi nopeasti irti.

– Näillä ajoneuvoilla myös liikutaan niin nopeasti, että heikoille jäille ehditään ajaa liian pitkälle ennen kuin tilanteen vaarallisuus huomataan, Valkonen lisää.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastaja Teemu Valkonen ohjaa jäälautalle nousemista.
Teemu Valkonen opasti naskalien oikeaoppiseen käyttämiseen. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Ammattipelastajillakaan eivät autot lennä

Yleinen muistutuslista esimerkiksi naskaleista ja muovipussiin laitetusta puhelimesta pitäisi olla jo kaikkien tiedossa. Valkonen painottaa, että myös veden äärellä asuvilla on oma vastuunsa.

– Ammattipelastajillakaan eivät autot lennä. Eli jonkinlainen narunpätkä ja siihen sidottu kanisteri olisi hyvä olla rannassa valmiina, jos avunhuutoja alkaa kuulua järveltä.