Itärata vaikuttaisi myönteisesti itäisen Suomen kehitykseen, selviää Itä-Suomen yliopiston tekemästä selvityksestä.
Sen tärkein merkitys olisi junaliikenteen saavutettavuuden parantuminen, joka laajentaisi työssäkäyntialuetta ja vahvistaisi työmarkkinoita.
Radan tuomat hyödyt keskittyvät vahvasti Kaakkois-Suomeen ja pääkaupunkiseudun suuntaan, mutta positiivinen kehitys näkyisi myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Matka-aika Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin olisi noin kolme tuntia, jos sen lisäksi kehitettäisiin Savon ja Karjalan ratoja nopeammiksi.
Tuhansien uusien asukkaiden ja työpaikkojen määrä on mahdollista
Selvityksessä käytettyjen tilastollisten mallien mukaan Itärata saattaisi kasvattaa itäisen Suomen asukasmäärää noin 8 000–16 000 asukkaalla. Työpaikkoja arvioidaan tulevan lisää noin 3 300–18 000.
Professori Teemu Makkonen kuitenkin painottaa, että tulokset sisältävät epävarmuuksia. Selvityksessä tehdyt laskennat perustuvat radanvarren alueiden menneeseen ja ennakoituun kehitykseen, eikä niissä huomioitu muita tekijöitä kuin saavutettavuus.
Esimerkiksi Pohjois-Savon osalta laskenta perustuu muun muassa alueen aikaisempaan väestökehitykseen. Ennakoinnissa on otettu huomioon kaupungistumisen voimistuminen. Tulokset vaihtelevat sen mukaan, miten kaupungistumista ennakoidaan.
Saavutettavuudessa huomioidaan Pohjois-Savon lyhentynyt matka-aika Helsinki–Vantaan lentokentälle.
Itäradan ympäristövaikutusten arviointi on nähtävillä
Itärata-yhtiö edistää suunnitelmaa, jossa junat kulkisivat Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan. Juna kulkisi tunnelissa 19 kilometrin matkan lähes koko Sipoon ali.
Lentoradan yleissuunnitelma valmistui vuoden alussa ja sen rakentamisesta ei ole tehty vielä lopullista päätöstä.
Itärata oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorvan mukaan viimeisin laskelma Helsinki–Kouvola välin matka-ajaksi on noin 55 minuuttia. Nyt matka-aika on noin tunnin ja 25 minuuttia.
Uuden radan lisäksi matka-ajan toteutumiseen tarvitaan suurnopeusjuna, joka kulkisi 300 kilometriä tunnissa. Suurnopeusjunia ei ole vielä Suomessa ja niiden käyttöönotto tarvitsisi myös Euroopan raideleveyden.
Portaankorva kertoo, että Itäradan suunnitelman ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan nähtävillä 13. päivä maaliskuuta asti. Yhtiö valmistelee seuraavaksi yleissuunnitelmaa ja keväällä alkavat siihen liittyvät maastotyöt.
Radan vaikutuksista tehdyn selvityksen laati Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itärata-yhtiön tilauksesta. Siinä tarkasteltiin, mitä raideliikenteen merkittävästi lyhyempi matka-aika pääkaupunkiseudulle merkitsisi itäisen Suomen liikennevirtoihin ja sosioekonomiseen kehitykseen.