Satakunnassa tuupataan elintarvikeyrittäjiä artesaaniruuan tuottamiseen

Artesaaniruoka tarkoittaa usein paikallisista raaka-aineista käsityönä valmistettua laadukasta ruokaaa. Tuotannon lisäystä kaivataan Satakuntaan.

Kurkkuja kasvamassa puutarhassa vihreiden lehtien ympäröimänä.
Artesaaniruuan yksi idea on, että raaka-aine on kasvanut lähellä. Arkistokuva. Kuva: Monica Storm / Yle

Satakunta on monipuolinen ruokamaakunta. Nyt satakuntalaisia elintarvikeyrityksiä kannustetaan jatkojalostamaan tuotteistaan artesaaniruokaa. Artesaaniruoka tarkoittaa pienimuotoista tuotantoa, jossa usein paikallisista raaka-aineista on valmistettu käsityönä laadukasta ruokaa.

Vuoden alussa alkanut uusi maakunnallinen tiedotushanke muistuttaa, että pienilläkin panostuksilla voi käynnistää tai monipuolistaa omaa elintarvikeyrittäjyyttä. Tarjolla on myös yhteistyöverkkojen muodostamista.

Kahden ja puolen vuoden aikana jokaisessa Satakunnan kunnassa järjestetään tiedotustilaisuus, jossa esitellään artesaaniruuan mahdollisuuksia ja vaatimuksia. Tilaisuuksien yhteydessä esitellään eri tapoja jalostaa raaka-aineista tuotteita. Lisäksi kootaan hyvien käytänteiden opas pienimuotoiseen elintarvikeyrittäjyyteen.

Raaka-aineet läheltä

Maakunnallisen artesaaniruokahankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen paikallista ruokakulttuuria. Se tukee pienimuotoista elintarvikeyrittäjyyttä ja lisää artesaaniruoan saatavuutta. Aluksi kootaan yhteen alueen alkutuottajia ja pienjalostajia, jotka ovat kiinnostuneita uudesta tavasta luoda tuotteilleen lisäarvoa. Sitä voi saada esimerkiksi artesaaniruokasertifikaatin avulla.

Tärkeitä asioita artesaaniruuan tuotannossa ovat paikalliset raaka-aineet, perinteiset valmistusmenetelmät, kädentaidot, laadukkuus ja tuotannon vastuullisuus.

Mikä on konkreettinen esimerkki artesaaniruuasta? Pro Agria Länsi-Suomen Anna Kari valaisee asiaa.

– Vaikkapa puutarhurin omenoista tehty marmeladit. Jokin lähiraaka-aineista tehty hillo, mehu tai nektariini. Artesaanileivän moni jo tuntee, kuvaa Kari.

Henkilö punaisessa neuleessa ottaa ruokaa lautaselleen iloisesti hymyillen.
Anna Kari linjaa, että uusien ruokatuotteiden tekeminen on tärkeää sekä tuottajille että kuluttajille. Kuva: Minttu Villanen-Itälinna / Yle

Kari uskoo, että ihmisillä on halu ostaa lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistettua ruokaa, vaikka tuotteet maksaisivat vähän enemmän kuin ison mittakaavan tuotteet.

Rahoitus hankkeelle tulee Satakunnan ely-keskuksen kautta. Sen tehtäviä hoitaa nykyään Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeen toteuttavat Pyhäjärvi-instituutti ja Pro Agria Länsi-Suomi. Hanke päättyy syyskuussa 2028.