KIRKKONIEMI Ennen muuttoa pohjoiseen Liv ei ollut koskaan käsitellyt asetta tai ajanut moottorikelkalla. Nyt hänen tehtävänsä on hiihtää rynnäkkökivääri olallaan umpihangessa ja kiikaroida kohti sotaa käyvää naapurimaata.
19-vuotias Liv suorittaa asepalvelustaan Norjan Kirkkoniemessä. Venäjän vastaisen rajan vartiointi on Norjassa puolustusvoimien tehtävä, ja varushenkilöt osallistuvat työn hoitamiseen.
Muutaman viikon kerrallaan kourallinen palvelustaan suorittavia rajajääkäreitä asuu kivenheiton päässä rajalta vartiotornin juurella. Nyt vartiossa olevat nuoret esiintyvät tässä jutussa vain etunimellään turvallisuussyistä.
Norjalla ja Venäjällä on yhteistä maarajaa 198 kilometriä. Se on vähän verrattuna Suomen lähes 1 300 kilometriin, mutta Venäjän näkökulmasta juuri pohjoinen rajaseutu on avainasemassa.
Vain noin sadan kilometrin päässä Kirkkoniemestä sijaitsee Venäjän pohjoisen laivaston tukikohta. Suljettuun Gadžijevon kaupunkiin on ankkuroituna ydinaseilla varusteltuja sukellusveneitä, jotka ovat Venäjän ydinpelotteen kannalta ensiarvoisen tärkeitä.
Helmikuun alussa Norjan puolustusvoimain komentaja Eirik Kristoffersen sanoi brittilehti The Guardianille, että Venäjä voisi hyökätä Norjaan suojellakseen Kuolan niemimaalla olevia ydinaseitaan. Tähän Norjan pitää Kristoffersenin mukaan varautua.
Venäläisalukset pääsevät yhä satamaan
Venäjä valmistautuu sotaan, sen sanoo havainneensa The Barents Observer -julkaisun päätoimittaja Thomas Nilsen.
– He liikkuvat kalastusaluksissa ja muissa kaupallisissa aluksissa ja kartoittavat Pohjois-Norjan kriittistä infrastruktuuria, Nilsen sanoo.
Kirkkoniemestä toimiva The Barents Observer on tunnettu Barentsin alueen turvallisuustilanteeseen liittyvistä uutisistaan. Päätoimittaja Nilsen on todistanut naapurimaan muutosta aitiopaikalta. Samalla hän on nähnyt, kuinka Norjan päättäjät ja viranomaiset ovat heräilleet ymmärtämään tilanteen vakavuuden.
– Venäjä harjoittelee sitä varten, että se olisi tarvittaessa valmis ottamaan haltuunsa koko Barentsinmeren alueen. Se tarkoittaisi myös Norjan Finnmarkin aluetta, jossa Kirkkoniemi sijaitsee, Nilsen sanoo.
Venäläisillä kalastusaluksilla on yhä lupa käydä Pohjois-Norjassa kolmessa satamassa. Kirkkoniemen lisäksi alukset saavat ankkuroitua Båtsfjordissa ja Tromssassa. Lähes kaikkialla muualla Euroopassa satamavierailut on kielletty.
Viime kesänä kaksi Venäjän suurinta kalastusyhtiötä sai satamiin porttikiellon, koska niitä epäiltiin vakoilusta ja toiminnasta, joka voisi johtaa sabotaasiin.
Helmikuun alussa Norjan turvallisuuspoliisi varoitti vuosittaisessa arviossaan, että myös muiden maiden aluksissa työskentelevät miehistön venäläisjäsenet voivat olla vakoojia.
Katso videolta, mitä mieltä Nilsen päätoimittajana on siitä, että venäläisaluksilla on yhä lupa tulla satamiin.
Finnmarkin alueen poliisi on toivonut satamien sulkemista venäläisaluksilta. Norjan hallitus taas on sanonut, ettei se ole toistaiseksi ryhtymässä tällaisiin toimiin. Taustalla vaikuttaa maiden kalastusyhteistyö, jolla on alueella pitkät perinteet.
Papit kiinnostuivat juomavedestä
Uhkaavista varoituksista huolimatta arki rajan tuntumassa ei ole valmistautumista sotaan – sen suomalainen voi hyvin ymmärtää.
– Emme istu täällä joka päivä pelkäämässä venäläisten hyökkäystä. Sen sijaan pelkäämme kyllä venäläisiä hybridioperaatioita, Nilsen sanoo.
Yksi skenaario voisi Nilsenin mukaan toistaa kaavaa, jota Venäjä käyttää Ukrainassa: Venäjä voisi haavoittaa energiainfrastruktuuria. Sähkön ja lämmön puute lamauttaisi elämän pohjoisessa talvessa.
Kirkkoniemessä tuskin nähtäisiin ohjuksia tai drooneja, mutta Venäjä voisi käyttää sabotaasiin niin kutsuttuja pieniä vihreitä miehiä, joiden yhteyttä Moskovaan olisi vaikea todistaa, Nilsen sanoo.
Nilsen nostaa myös esille tapauksen vuodelta 2019. Tuolloin ryhmä venäläisortodoksipappeja kiinnostui Kirkkoniemen alueen juomavesivarannoista. Kaupungin johto päätti poliisin kanssa estää pappien vierailun vesilaitokselle.
– Miksi he ovat yhtäkkiä kiinnostuneita juomavedestämme? Miksi he kuvaavat siltoja tai sotilasalueiden lähellä? Totta kai se on pelottavaa, Nilsen sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Kirkkoniemessä ei ole käynnissä Bond-elokuvien vauhdikasta vakoiluseikkailua vaan arkiselta tuntuvaa tarkkailua, valokuvaamista ja tietojen keräämistä. Kaupunkilaiset eivät vilkuile olkansa yli ja epäile naapureitaan vakoilusta.
– Poliisilla on hyvä kuva siitä, kuka on kuka. Kirkkoniemi ei ole vakoojakaupunki, Nilsen kumoaa ulkomaisten medioiden usein esittämän narratiivin.
Venäjä voisi luoda eripuraa Norjassa
Kirkkoniemessä sijaitsee yhä Venäjän konsulaatti. Nilsenin mukaan juuri siellä tiedetään kaupungista ja sen asukkaista hyvin paljon. Kuka on poliisi, kuka on töissä paloasemalla, millaista elämää toimittajat elävät.
Kunnantalo sijaitsee aivan konsulaatin vieressä, ikkunasta näkee kuka kävelee sisään milloinkin.
Toisin kuin Suomessa, Norjassa Venäjän vastainen raja on yhä auki viisumin kanssa matkustaville. Storskogin raja-asema sijaitsee 15 kilometrin päässä Kirkkoniemen keskustasta.
Tietoja kerätään myös rajalla. Thomas Nilsenin mukaan Venäjän tiedustelupalvelu ottaa Norjassa asuvat Venäjän kansalaiset usein kuulusteluun. He vaativat nähdä puhelimen ja kyselevät kontakteista.
Eri lähteistä keräämiään tietoja Venäjä voisi käyttää vaikkapa sisäisen konfliktin lietsomiseen.
Nilsenin mukaan Norjassa kulkee jakolinja etelän ja pohjoisen välillä. Venäjällä on keinovalikoimassaan eripuran luominen, ja se voisi alkaa ruokkia pohjoisnorjalaisten tyytymättömyyttä Oslon päättäjiä kohtaan.
– Tässä juuri piilee demokratian voima. Meillä on keinot taistella tätä vastaan, päätoimittaja sanoo.
Juokseminen ja isot autot säikäyttävät
The Barents Observerin toimittajat liikkuivat aiemmin paljon myös Venäjällä. Krimin valtauksen jälkeen Venäjän turvallisuuspalvelu alkoi vaatia The Barents Observerin lakkauttamista. Lopulta Venäjä luokitteli julkaisun ei-toivotuksi toimijaksi.
Juttuja julkaistaan silti yhä venäjäksi eri alustoille. Yksi venäjänkielisistä toimittajista on 23-vuotias Olesia Krivtsova.
Kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, Krivtsova julkaisi vapaiden medioiden artikkeleita Instagramissa ja levitti sodan vastaisia julisteita kotikaupungissaan Arkangelissa.
Krivtsova pidätettiin kovakouraisesti ja häntä vastaan nostettiin syyte. Viranomaiset määräsivät Krivtsovan kotiarestiin odottamaan tuomiota, joka olisi voinut olla kymmenen vuotta vankeutta. Oli aika paeta, ja hän päätyi mutkien kautta Kirkkoniemeen.
Uudessa työssään Krivtsova on muun muassa paljastanut Venäjän konsulaatin työtekijän yhteyden FSB:hen. Kyse on samasta viranomaisesta, joka oli hänen perässään Arkangelissa.
Krivtsova sanoo välillä pelkäävänsä. Esimerkiksi jos joku lähettyvillä alkaa äkisti juosta, Krivtsova miettii, miksi kukaan Kirkkoniemessä juoksisi. Eihän pikkukaupungissa ole kiire minnekään. Aviomies taas pelkää isoja autoja, koska hänet kaapattiin Venäjällä sellaiseen.
– Mutta Venäjä tuskin haluaa suurta diplomaattista skandaalia Norjan kanssa minun takiani, Krivtsova järkeilee.
Puolustusvoimat vahvisti läsnäoloa
Rajalla partioivien nuorten jääkäreiden työnä on huomata kaikki, mikä poikkeaa normaalista. Mitä se voisi olla, siitä lumipuvun yllensä vetänyt Liv ei voi yksityiskohtaisesti puhua.
Alueella jolla tieto on valtaa, puolustusvoimien on oltava tarkkana siitä, mitä voi sanoa ja mitä voi näyttää.
– Seuraamme siviilien ja turistien toimintaa, tiedotamme lainsäädännöstä, merkitsemme rajalinjaa ja varmistamme, ettei kukaan tee mitään laitonta, Liv kuvailee.
Norjan puolustusvoimat on vahvistanut läsnäoloaan rajalla perustamalla uuden Finnmarkin prikaatin. Prikaati aloitti toimintansa Porsangmoenissa elokuussa.
Nuorille varushenkilöille työ rajalla on opettanut paljon. Vartiotornissa ei saa käyttää puhelinta eikä nettiä, joten ryhmällä on aikaa käydä läpi opittuja asioita. Paikka pohjoisessa varuskunnassa on monille ylpeyden aihe.
Videolla Liv kertoo, miltä vastuullinen tehtävä tuntuu: