Suomen huumepolitiikka ei ole onnistunut, myöntää sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Suomi on noudattanut vuosikymmenien ajan niin sanottua kahden raiteen politiikkaa: huumausaineet kielletään, mutta niiden käyttäjiä autetaan.
Vielä vuonna 2022 eduskunnan lakivaliokunta kuvasi huumepolitiikan linjauksia ”suhteellisen onnistuneiksi” käsitellessään lakialoitetta kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi.
Tulosten valossa kahden raiteen politiikka ei ole onnistunut. Pitkällä aikavälillä huumeiden saatavuus on parantunut, niiden käyttö on lisääntynyt ja haitat kasvaneet. Erityisesti nuorten korkeat huumekuolemat ovat hätkähdyttäneet Suomessa.
– Ei voi kutsua [huumepolitiikkaa] onnistuneeksi, jos meillä on näin korkealla nuorten huumekuolemien määrä. Kyllä se kertoo aina siitä, että turvaverkot pettää, Grahn-Laasonen sanoo Yle MOT:n haastattelussa.
MOT tutki Suomen huumetilannetta erityisesti nuorten näkökulmasta ohjelmassa Et sä voi kuolla.
MOT: Et sä voi kuolla
15–24-vuotiaiden huumekuolemat nousivat vuonna 2023 ennätyslukemiin ja Euroopan kärkimaiden joukkoon.
Selvityksessään Onnettomuustutkintakeskus katsoi, että kuolemat olisivat olleet estettävissä. Taustalla oli puutteita esimerkiksi alaikäisten päihde- ja mielenterveyspalveluissa.
– Siinä on ollut historiallista sinisilmäisyyttä. Ei ole haluttu nähdä sitä että meillä on hyvin nuoria, jopa 12-vuotiaita vakavasti huumeriippuvaisia nuoria, Grahn-Laasonen sanoo.
Pistävä kommentti viihdekäyttäjien suuntaan
Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti viime vuonna 10,9 miljoonan euron lisärahoituksesta nuorten huumekuolemien ehkäisyyn.
Hyvinvointialueet ovat saaneet rahoitusta esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden parantamiseen. Toinen kohde on opioidien yliannostuksen pysäyttämiseen tarkoitetun naloksonin jakelu huumeidenkäyttäjille.
Oma kysymyksensä on, mihin lisärahoitus riittää tilanteessa, jossa päihdepalvelut ovat olleet tiukilla jo pitkään. Esimerkiksi vieroitushoidon jaksot ovat usein niin lyhyitä, etteivät ne riitä katkaisemaan huumekierrettä.
– Rahoitus on näissä oloissa kohtuullisen kokoinen. Tavoitteena on pystyä löytämään uusia ja vaikuttavia keinoja puuttua huumekuolemiin, Grahn-Laasonen sanoo.
Ministerin mielestä myös kovan turvallisuuden keinot ovat edelleen tarpeellinen osa huumepolitiikkaa, esimerkiksi aineiden leviämisen estäminen.
– Haluan nostaa esille myös viihdekäytön. Jokainen joka käyttää viihdetarkoituksessa huumausainetta, rahoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta ja on osa ketjua, jonka toisessa päässä on nuorten huumekuolemien kasvu.