Joensuuhun suunnitellaan uutta musiikki- ja kulttuuritaloa, jonka kilpailutusta ovat kritisoineet sekä yrittäjät että tunnettu julkisoikeuden professori.
Pohjois-Karjalan osuuskaupan (PKO) toimitusjohtaja Juha Kivelä lyttää julkisuudessa esitetyn kritiikin. Kivelä uskoo, että kulttuuri- ja musiikkitalo etenee vauhdilla Joensuussa kaupunginvaltuuston päätöksen myötä. PKO:lla on käytännössä valmis tarjous.
– Nyt lähetämme tarjouksen virallisesti, toimitusjohtaja Kivelä sanoo.
Kivelän mukaan suunnittelu voisi parhaassa tapauksessa alkaa jo keväällä. Rakentamisen on arvioitu kestävän 17 kuukautta, joten valmistuminen olisi mahdollista jo vuoden 2028 puolella.
Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä kertoi Ylelle aiemmin, että PKO:n kanssa on neuvoteltu valmiiksi 30 kohdan yksityiskohtainen sopimus, jonka sisältö on vain harvojen tiedossa eikä se ole julkinen.
Hanke toteutetaan yhteistyömallilla, jossa PKO omistaa talon ja kaupunki tulee siihen vuokralaiseksi. PKO pyörittäisi toimintaa musiikki- ja kulttuuritalossa.
Musiikki- ja kulttuuritalon vuokrakustannus olisi Joensuun kaupungille ilman indeksikorotuksia 30 miljoonaa euroa, mutta korotusten myötä hinta noussee veronmaksajille kohti 40 miljoonaa.
Arviot musiikki- ja kulttuuritalon arvosta vaihtelevat noin 50 miljoonan molemmin puolin.
Päätöksenteko nosti kritiikkiä
Musiikki- ja kulttuuritalo on herättänyt kritiikkiä. Paikallinen yrittäjäjärjestö hämmästeli päätöksentekoa. Itä-Suomen yliopiston professori Tomi Voutilainen kyseenalaisti Ylen haastattelussa kilpailutuksen ja nosti esiin, tuleeko PKO:lle peiteltyä valtiontukea.
PKO:n toimitusjohtaja tyrmää kritiikin.
– Ihan täyttä puppua. Piilotettua valtionapua ei tähän ole euroakaan tulossa.
Myös keskustan valtuutettu Atte Varis esitti valtuuston maanantaisessa kokouksessa huolensa PKO:n määräävästä markkina-asemasta Pohjois-Karjalassa. Osuuskauppa on investoinut viime vuosina kymmeniä miljoonia hotelleihin ja muihin hankkeisiin.
– Herää kysymys siitä, kuinka taloudellisesti terve maakunta meillä on, jos valtaosa suurista hankkeista kasautuu yhden toimijan vastuulle, Varis totesi valtuustossa.
PKO:n toimitusjohtaja puolustaa yhtiön toimintaa ja korostaa kilpailun merkitystä. Hän lupaa, että Joensuun musiikki- ja kultturitaloon haetaan käyttöastetta ”verenmaku suussa”.
– Ainoastaan kova ja reilu kilpailu on kuluttajan etu, Kivelä sanoi.
Joensuun kaupunki päätti hankkia musiikki- ja kulttuuritalon kilpailullisella neuvottelumenettelyllä.
Joensuun kaupunki säästää ”lehmän lihat”
PKO:n mukaan yhteistyömalli tuottaa merkittäviä säästöjä molemmille osapuolille verrattuna siihen, että kaupunki rakentaisi talon itse. Toimitusjohtaja Juha Kivelä arvioi säästöjen olevan 13–15 miljoonaa euroa.
– Kustannuksille on useampi kuin yksi jakaja. Kaupunki säästää siinä niin sanotusti lehmän lihat, Kivelä kiteyttää.
Säästöt syntyvät PKO:n mukaan tehokkaammasta rakennuttamisesta ja siitä, että yksityinen toimija kantaa kiinteistön elinkaaririskiä. Kivelä lupaa, että PKO ohjaa rakennustyöt paikallisille yrityksille kilpailutussääntöjen ollessa väljemmät kuin julkisella sektorilla.
– Meillä on rakennuttamisen osaaminen merkittävästi paremmalla tasolla, koska investoimmme koko ajan ja tämä on meille tututtua hommaa, Kivelä kertoo.
Juha Kivelä ei osaa arvioida tarkalleen musiikki- ja kulttuuritalon työllistäviä vaikutuksia, mutta kyse on noin kymmenestä työpaikasta. Henkilökunta olisi PKO:n palkkalistoilla.
Matkailun vetonaula Sirkkalan puistoon
Musiikki- ja kulttuuritalon on tarkoitus olla avoin kaikille paikallisille että palvella matkailijoita. Juha Kivelä näkee rakennuksen kulttuurimatkailun työkaluna, joka nostaa Pohjois-Karjalan matkailun profiilia.
Musiikki- ja kulttuuritaloon suunnitellaan noin 1 000 -paikkaista konserttisalia sekä 180–250-paikkaista pienempää salia. Iso sali mahdollistaisi suurten produktioiden tuomisen Joensuuhun.
Kaupunginorkesteri saisi kotipesäkseen talon 180–250-paikkaisen pienemmän salin, ja kaupunki voisi järjestää näissä omissa tiloissaan monenlaisia kulttuuritapahtumia. PKO järjestäisi omia tapahtumiaan kevyestä musiikista korkeakulttuuriin.
PKO:n tavoitteena on, että tilat olisivat käytössä lähes päivittäin.
Musiikki- ja kulttuuritalon toteutus edellyttää asemakaavamuutosta.