Analyysi: Varakkaat turistit vetävät kokaiinia Levillä, mutta kuka kehtaa tarkistaa rikkaiden taskut?

Tarkkoja viranomaisten lukuja tunturi­keskusten huumekaupan kasvusta on vaikea saada, koska niitä ei välttämättä edes ole, kirjoittaa toimittaja Armi Auvinen.

Sumea kuva baarin tanssilattiasta.
Huumekaupan laajuus tunturikeskuksissa räjähtää silmille vasta somessa: jopa Levillä yksittäisiä huumeiden välitysryhmiä on sosiaalisessa mediassa useita. Myös ostajia tuntuu riittävän. Kuvituskuva yökerhosta Leviltä. Kuva: Juuso Stoor / Yle
Nainen, jolla on vaaleanruskeat hiukset, pukeutuneena mustaan puseroon.
Armi Auvinentoimittaja

Varakkaat turistit vetävät kokaiinia Levillä, mutta kuka kehtaisi tarkistaa rikkaiden taskut?

Yle kertoi aiemmin, kuinka Lapin matkailun kiivas kasvu näkyy poliisin mukaan myös pohjoisen huumausainekaupassa. Aktiivisinta tuntureiden huumebisnes on silloin, kun matkailu- ja biletyssesonki on keväthangilla kuumimmillaan.

Eli juuri nyt.

Tuntureiden huumekuvioissa kyse on nimenomaan bilehuumeista eli esimerkiksi kokaiinista, ketamiinista, ekstaasista eli metyleenidioksimetamfetamiinista (MDMA), ja muista stimulanteista. Bilehuumeiksi näitä kutsutaan, koska aineita suositaan viihdekäytössä. Piristeiden avulla bileet voivat jatkua pidempään.

Tilastojen mukaan bilehuumeiden yhteenlasketut käyttömäärät ovat Suomessa kolminkertaistuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksien mukaan esimerkiksi ekstaasin käyttö jopa kymmenkertaistuu viikonloppuisin. Kokaiinia käytetään tyypillisesti 2–3 kertaa enemmän ja amfetamiinia puolitoista kertaa enemmän viikonloppuisin kuin arkipäivinä.

Samaan aikaan kun kokaiinin käyttö on Etelä-Suomessa kasvanut, Lapissa käyttö on ollut maltillisempaa. Paitsi silloin kun eteläsuomalaisten ja muiden turistien koksubileet siirtyvät keväthangille ja tuntureihin. Näin sanoo poliisi.

Tavallisille lappilaisille huumeidenkäyttäjille kokaiini on poliisin mukaan aivan liian kallista. Paikallisille maistuu enemmän amfetamiini.

Huumekauppa jää piiloon

Virallisia tilastoja aiheesta on hankala saada. Poliisin mukaan Lapin tunturikeskusten bilemesta numero yksi löytyy Kittilän Leviltä. Jätevesitutkimukset Leviltä keväthankien aikaan voisivat olla mielenkiintoista luettavaa, mutta niitä ei ikävä kyllä tehdä.

Myös poliisille tuntureiden huumekauppa jää usein piiloon, koska käyttö tapahtuu lähinnä lomahuviloilla ja pienissä piireissä.

Poliisilla ei ole myöskään resursseja valvoa Levin bile-elämää. Rikoskomisarion mukaan asiaa valvotaan ”vain projektiluontoisesti”.

Muokattu kuva telegramviestistä.
Yle on tehnyt havaintoja huumausaineiden kysynnästä ja tarjonnasta myös poikkeuksellisella tiedonhankinnalla, koska huumekauppa jää usein piiloon virallisista tilastoista. Kuva huumeiden myyntiin keskittyvästä Telegram-ryhmästä. Kuva: Juuso Stoor / Yle, Kuvanmuokkaus: Juuso Stoor / Yle

Toinen puoli löytää aukot

Iso osa tunturikeskusten juhlijoista saapuu esimerkiksi Leville lentäen, osa hulppeasti jopa omilla yksityiskoneilla. Viime vuonna Kittilän lentoasemalle saapui noin liki 450 000 matkustajaa. Pohjoisen lentokenttien huumetakavarikoista tilastotietoa ei ole, koska Tulli ei julkaise paikkakuntia, joilta se huumausaineita takavarikoi.

Tullin mukaan sen tarkastukset perustuvat ”riskiperusteiseen” valvontaan. Tiettyjen maiden lennoilta tulevat matkustajat tarkastetaan useammin. Mitään muuta riskiperusteisen valvonnan periaatteista Tulli ei kerro. Suurimmat löydöt tehdään tavaraliikenteestä.

Tavallista kansalaista voi arveluttaa, yltääkö riskiperusteinen valvonta vaikkapa luksusmatkailijaan, joka suhauttaa Leville omalla yksityiskoneellaan?

Kuvantamislaitteita, jotka paljastaisivat esimerkiksi kehon sisäisesti salakuljetettavien huumeiden kuten kokaiinin, on vain yksi. Se sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Huumekoirat ovat erittäin tehokkaita haistamaan huumausaineet matkatavaroista, vaatteista tai suoraan matkustajasta. Tulli ei tosin kerro, kuinka laajasti esimerkiksi huumekoiria Lapin lentoasemilla käytetään.

Tullivalvonnan johtajan Mikko Grönbergin mukaan valvontaa ja tarkastuksia tehdään siellä, missä tarvetta on. Sen tarkemmin Tulli ei juuri yksilöi tai avaa valvontansa kattavuutta esimerkiksi yksityislentojen suhteen.

– Pystymme kohdentamaan valvontaa riskiperusteisesti sinne, missä sitä tarvitaan. Jos valvontaan jää jokin aukko, se toinen puoli kyllä löytää sen, Grönberg sanoo.

Jää pimentoon

Tarkkoja viranomaisten lukuja tunturikeskusten huumekaupan kasvusta on vaikea saada, koska niitä ei välttämättä edes ole.

Huumekaupan laajuus tunturikeskuksissa räjähtää silmille vasta somessa: jopa Levillä yksittäisiä huumeiden välitysryhmiä on esimerkiksi Telegramissa useita. Myös ostajia tuntuu riittävän.

Harmi, että poliisilla on resursseja tunturikeskusten huumekaupan valvontaan vain silloin ja tällöin.

Se tarkoittaa, että se mitä tapahtuu Levillä, se sinne usein myös jää.

Ravintolapäällikkö Jenni Karjalaisen mukaan huumeidenkäyttö on yleistynyt yökerhoissa viime vuosina huomattavasti. Video on julkaistu alun perin tunturikeskusten huumekauppaa käsittelevässä jutussa.

Ravintolapäällikkö Jenni Karjalaisen epäilykset heräävät esimerkiksi, jos isompi joukko juhlijoita menee yhtä aikaa pieneen vessaan. Ravintolan maine menee pienellä paikkakunnalla helposti, joten kontrolli on kova. Video: Juuso Stoor / Yle