Helsingissä rakennetaan niin järeää sähkökaapelia, että sellaista ei ole suomalais­kaupungeissa ennen nähty

Sähköä janoavat kaukolämpö ja laivat. Vaikka Kirkkonummella vastaavaa kaapelia pelätään leukemiariskin takia, STUKin mukaan kenenkään terveys ei ole vaarassa.

Helen rakentaa 400 kilovoltin sähkökaapelin Vanhastakaupungista Sörnäisiin ja Fingrid Vanhastakaupungista Länsisalmeen. Video: Petteri Juuti / Yle

Helsingin kantakaupunkiin vedetään niin järeää sähkökaapelia, ettei sellaista ole toistaiseksi käytössä missään suomalaiskaupungissa.

Helen ilmoitti tänään yhdistävänsä Sörnäisten sähköaseman järeällä 400 kilovoltin (kV) kaapelilla Vanhankaupungin sähköasemaan. Kaapelilla voi siirtää sähköä yhtä paljon kuin Loviisan ydinvoimalat tuottavat yhteensä.

Lisäksi kantaverkkoyhtiö Fingrid saa tänä vuonna valmiiksi oman yhtä järeän kaapelinsa, joka yhdistää Vanhankaupungin sähköaseman Vantaan Länsisalmeen.

Helen ei osaa vielä sanoa oman kaapelinsa hintaa. Yhtiön mukaan se on kuitenkin verrattavissa Fingridin kaapelin kustannuksiin, jotka ovat 100 miljoonaa euroa. Helenin kaapelin matka on lyhyempi, mutta kaapelia varten louhitaan tunneli 30–50 metrin syvyyteen.

Helen Sähköverkon toimitusjohtaja ei ota kantaa siihen, miten tämä näkyy tavallisten helsinkiläisten sähköpalvelumaksuissa. Niihin vaikuttavat myös muut asiat.

– Kyllä kustannukset aina jossakin vaiheessa asiakkaille valuvat, mutta kun sähkönkäyttö kasvaa, niin maksajia tulee lisää, Helen Sähköverkon toimitusjohtaja Markus Lehtonen sanoo.

Samankaltainen kaapeli on aiheuttanut lasten leukemiariskiin liittyviä huolia Kirkkonummella, jonne sähköä tarvitaan Microsoftin datakeskukseen.

Palataan terveyshuoliin myöhemmin artikkelissa.

Kaukolämpö ja laivaliikenne vaativat hurjasti lisäsähköä

Niin Kirkkonummella kuin Helsingissä on kyse 400 kilovoltin(kV) kaapelista. Sellaisia on tähän mennessä rakentanut pääasiassa vain Fingrid ilmajohtoina suurten sähkömäärien siirtämiseen Suomen sisällä ja maan rajojen yli.

Kaksi voimalinjaa, kaksi asentajaa kiipeämässä pylväisiin.
Suomesta Ruotsiin kulkevaa 400 kV:n Aurora Line voimalinjaa rakennettiin Tornionlaaksossa huhtikuussa 2025. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Kaupunkien sähköt ovat tähän mennessä kulkeneet enimmillään 110 kV:n kaapeleita pitkin. Paikallisille sähkönjakeluyhtiöille, kuten Helenille, 400 kV:n kaapeleiden rakentaminen ei ole aiemmin ollut tarpeellista – eikä edes lain mukaan mahdollista.
Nyt tarvetta on.

– Suurin syy on kaukolämmön ja laivaliikenteen sähköistyminen, Helen Sähköverkon toimitusjohtaja Lehtonen perustelee.

Kaukolämmityksessä Helsinki on luopunut kivihiilen poltosta Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Tilalle on tullut ja tulossa sähköä käyttäviä lämmitysratkaisuja, eli sähkökattiloita ja lämpöpumppuja.

Hanasaaren B-voimalaitos korkealta kuvattuna, taustalla Merihaka.
Hanasaaren kivihiilivoimala oli ensimmäistä talvea suljettuna tammikuussa 2024. Laitos tuotti aiemmin lämpöä ja sähköä. Nyt samalla tontilla on yhä kasvava määrä laitoksia, jotka kuluttavat sähköä tuottaakseen kaukolämpöä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Laivaliikenteen sähköntarpeelle on kaksi syytä. Ensinnäkin satamaan pysähtyneiden laivojen halutaan ottavan tarvitsemansa sähkö maista, ettei niiden tarvitse käyttää omia polttomoottoreitaan sähkön tuotantoon.

Vielä enemmän sähköä tarvitaan laivojen liikuttamiseen. Jo nyt osa laivoista voi kulkea lyhyitä matkoja sähkön avulla, mutta Viking Line valmistautuu jo kulkemaan Helsingin ja Tallinnan väliä kokonaan sähköllä.

Lehtosen mukaan kotitalouksien sähkönkulutusta varten näin järeitä kaapeleita ei tarvita, vaikka esimerkiksi sähköautot yleistyisivätkin.

STUK: sähkökaapeleista ei syytä huolestua

Samankaltainen 400 kV:n kaapeli on aiheuttanut suurta närää Kirkkonummelle rakennettavan kaapelin naapureissa. Siellä sähköä janoaa Microsoftin datakeskus.

Kirkkonummen kaapeli kaivetaan maahan, kuten Fingridin kaapeli Vantaan Länsisalmesta Helsingin Vanhaankaupunkiin.

Yle haastatteli viime vuonna kirkkonummelaista Joanna Brandtia, jonka koti on joidenkin metrien päässä kaapelista. Häntä huolettaa kaapelin aiheuttaman magneettikentän vaikutus lasten terveyteen.

Vastikaan myllerretty hiekkatie ja puskan toisella puolella keltainen omakotitalo.
Yle vieraili heinäkuussa 2025 Joanna Brandtin luona, jonka talon vierestä kulkevan tien alla kulkee sähkökaapelin reitti Microsoftin datakeskukselle. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Säteilyturvakeskus (STUK) on vuonna 2022 arvioinut, että Kirkkonummen kaapeli ei uhkaa ihmisten terveyttä, vaikka lähimmät talot ovat 7 metrin etäisyydellä siitä.

STUKin mukaan on olemassa epäily siitä, että lasten leukemiariski kohoaa noin 1,4-kertaiseksi, jos he pitkäaikaisesti altistuvat magneettikentälle, jonka keskimääräinen vuontiheys on suurempi kuin 0,4 mikroteslaa.

Epäily perustuu väestötutkimuksiin, ja riskikerroin on muuttunut vuosien saatossa. Syy-yhteyttä ei ole vuosikymmenien tutkimusten jälkeen voitu osoittaa.

– Aiheen ympärillä on edelleen tieteellinen epävarmuus, eikä lopullista totuutta ole, STUKin erikoistutkija Sami Kännälä sanoo.

Pellolle kaivettu iso monttu, jonka pohjalla kaksi leveää putkea. Työmaan yli menee nippu mustia kaapeleita.
Microsoftin datakeskuksen 400 kV:n sähkökaapeleita kaivettiin maahan Kirkkonummella kesäkuussa 2025. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Kännälän mukaan kansalaisten ei ole syytä huolestua sähkölinjoista. Hän arvioi, että 0,4 mikroteslan taso ylittyy asennustavasta riippuen 5–15 metrin etäisyydellä, jos kaapeli on asennettu lähelle maan pintaa. Magneettikenttä heikkenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.

Helenin kaapeli kulkee 30–50 metriä maan alla. Fingridin kaapeli asennetaan 1,5 metrin syvyyteen ja se on kantaverkkoyhtiön mukaan yleisesti vähintään 20 metrin päässä asunnoista. Joissain asunnoissa etäisyys on kuitenkin pienempi.

– Olemme pyrkineet löytämään parhaimman mahdollisen reittikokonaisuuden kaapelille, Fingridin projektipäällikkö Jussi Rantanen sanoo.

Myös Fingrid on kohdannut asukkaiden huolen sähkökaapeleiden terveysvaikutuksista. Yhtiön mukaan asetuksen määrittelemä 200 mikroteslan toimepidetaso ei ylity, vaikka ihminen kävelisi kaapelireitin kohdalla.

Silti osaan kaapelien liitoskohdista tehdään ylimääräinen magneettikentän vaimennus.

– Teemme ne vähän testimielessä. Kun saamme tehot päälle kaapeleihin, mittaamme millainen vaikutus niillä on, sanoo Fingridin projektijohtaja Risto Ryynänen.