Lähi-idän iskut uhkaavat koko maailmantaloutta – ekspertit kertovat, mitkä ovat isoimmat vaikutukset

Pääekonomisti: Hormuzinsalmi on Iranin taloudellinen ”ydinase”, jonka sulkeminen voi pahimmissa skenaarioissa syöstä Euroopan talouden taantumaan.

Iran on vastannut Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäykseen ampumalla ohjuksia, muun muassa Israeliin.

Kun Lähi-idässä käynnistyy konflikti, vaikutukset maailmantalouteen ovat aina alueen kokoa suurempia.

Maailman öljy-, raaka-aine, valuutta- ja osakemarkkinoilla vaikutukset nähdään yleensä lähes välittömästi, kun savu vielä nousee ensimmäisistä iskuista. Nyt Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskunsa Irania vastaan varhain lauantaiaamuna eli ensimmäisiä talousvaikutuksia saadaan odottaa maanantaihin asti, jolloin markkinat jälleen aukeavat.

Jo nyt voidaan kuitenkin sanoa varmuudella, että Iranin tilanne tulee horjuttamaan taloutta ja markkinoita. Mutkien kautta vaikutukset voivat yltää herkästi Suomeen asti.

Listasimme tärkeimmät seuraukset, mitä Lähi-idän tilanteesta seuraa Suomeen ja maailmalle.

1. Ensireaktio: Osakkeet painuvat, rahaa virtaa turvasatamiin

Markkinoiden ensireaktio Lähi-idän konflikteissa noudattaa yleensä samaa kaavaa: öljyn hinta nousee, muutoin hinnat painuvat laajalti. Tällaista on odotettavissa myös huomisaamuna markkinoiden avautuessa, arvioi Evlin päästrategi Valtteri Ahti.

– Osakkeet laskevat, ja se mikä nousee, ovat turvasatamat, kuten kulta, hopea ja valtion velkakirjat.

Jonkinlaista osviittaa saa Saudi-Arabian pörssistä, joka on poikkeuksena auki jo nyt sunnuntaina. Siellä osakemarkkina oli sunnuntaina miltei 2,5 prosentin laskussa.

Paitsi laajaa kurssilaskua, osakemarkkinoilla on odotettavissa siirtymää suuremman riskin osakkeista vakaisiin yhtiöihin, kuten elintarvikevalmistajiin ja päivittäistavarakaupan yrityksiin.

2. Öljyn hinta kohoaa

Öljyn hintaan nousua on odotettavissa käytännössä varmasti, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto.

Aluksi saatetaan nähdä hintapiikki, josta kuitenkin palaudutaan matalampiin hintoihin äkisti, jos sotiminen hellittää.

– Jos pitäisi ennakoida jonkinlaista haarukkaa maanantain markkina-avaukseen, niin ehkä hinta nousee johonkin 80 ja 90 dollarin välille, Kuusisto sanoo.

Tällaiset hinnat tarkoittaisivat noin kymmenen tai jopa yli 20 prosentin nousua. Alkuvuonna öljy on jo kallistunut, kun markkinat ovat varautuneet konfliktiin.

– Kun öljymarkkina on jo hinnoitellut konfliktia, niin maanantai [markkinoiden avautuminen] ei varmasti tule olemaan niin suuri shokki.

3. Hormuzinsalmi ratkaisee, miten käy maailmantaloudelle ja Suomelle

Öljyn hinnan – ja koko konfliktin talousvaikutusten mittakaavan – määrää Iranin edustan Hormuzinsalmi. Salmen kautta kulkee muun muassa Saudi-Arabian, Arabiemiraattien, Kuwaitin ja Iranin omaa öljyä – noin viidesosa kaikesta maailman öljystä.

Salmen sulkeminen on ollut konflikteissa Iranin perinteinen uhkaus, mikä on kerta toisensa jälkeen osoittautunut bluffiksi.

– Jos mutkia vetää suoraksi, voi sanoa, että kun Iranilla ei kerran ole ydinasetta, heidän ydinaseensa on tämä Hormuzinsalmi, Minna Kuusisto sanoo.

Toistaiseksi Hormuzinsalmen tilanne on epäselvä.

Liikenne salmessa on vähentynyt selvästi, ja Iran sanoo sulkeneensa salmen ”käytännössä”. Virallista ilmoitusta liikenteen estämisestä ei ole kuitenkaan kuultu, eikä liikenne ole loppunut kokonaan.

Jo nykyinen tilanne on kuitenkin huomattava hidaste öljykaupalle. Öljykuljetuksia vakuuttavat yhtiöt nostavat hintojaan tai peruvat vakuutuksia kokonaan ja varustamot seisottavat tankkereita varotoimena.

Sunnuntain kuluessa tilanne on pahentunut. Iranin valtionmedian mukaan Iran olisi iskenyt yhteen öljytankkeriin ja Yhdysvallat puolestaan kertoo iskeneensä iranilaiseen alukseen salmen lähistöllä.

Grafiikka näyttää kartalla Hormuzinsalmen Persianlahden ja Omaninlahden välissä.
Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, Samuli Huttunen / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Evlin Valtteri Ahti vertaa tilannetta Iranin ja Israelin 12 päivän sotaan viime kesänä, jolloin öljyn hinta kohosi enimmillään hetkellisesti noin 15 dollarilla. Nyt konflikti on jo viime kesän tapahtumia suurempi, ja uhkana on, että se eskaloituu yhä pahemmin.

– Eli öljyn hinta voi siis nousta vielä selvästi viime kertaa enemmän.

Öljyn kymmenien prosenttien hinnannousu iskisi pitkittyessään maailmantalouteen pahasti. Syy on se, että öljy muodostaa osan kustannuksista huomattavassa osassa tuotteita ja palveluita logistiikan ja raaka-aineiden kautta.

Kova hinnannousu osuisi erityisen pahasti Eurooppaan, joka tuo huomattavan osan käyttämästään energiastaan muualta.

– Se heikentäisi talouskasvuamme ja nostaisi hintatasoa. Se nakertaisi kilpailukykyämme ja kuluttajan ostovoimaa, Ahti sanoo.

Suomessa vaikutukset näkyisivät ensimmäiseksi kuluttajatuotteiden kallistumisena sekä voimakkaana hintojen nousuna bensapumpuilla.

Pahimmat uhkakuvat edellyttäisivät kuitenkin useita viikkoja tai jopa kuukausia kestävää öljykaupan häiriötä, joka pitäisi hinnat koholla. Esimerkiksi viikon tai kahden mittainen häiriö voisi nostaa hintoja aavistuksen, mutta reaalitalouteen vaikutus jäisi vielä marginaaliseksi.

Pitkittyvänkin konfliktin vaikutuksia voi tosin pehmentää se, että öljyntuottajamaiden järjestö OPEC päätti sunnuntaina lisäyksistä öljyn tarjontaan.

Öljytankkereita seilaa kapealla Hormuzinsalmella Iranin edustalla.
Hormuzinsalmen kautta kulkee noin viideosa kaikesta maailman öljystä ja vielä suurempi osuus nesteytetystä maakaasusta. Salmi on hyvin kapea, ja siksi Iranin on helppo häiritä liikennettä salmella. Kuva: EPA