Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniin saattaa heijastua myös Euroopan turvallisuustilanteeseen.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan välittömiä vaikutuksia turvallisuuteen ei ole, mutta laajemmat vaikutukset nähdään myöhemmin.
Paljon riippuu myös siitä, mitä Yhdysvallat todella tavoittelee.
– Mikä on amerikkalaisten lopullinen päämäärä ja kuinka pitkään hyökkäys jatkuu, selviää vasta myöhemmin, Häkkänen sanoo.
Häkkänen puhui medialle maanpuolustuskurssin avajaisten yhteydessä.
Iran on tukenut Venäjää Ukrainan hyökkäyssodassa esimerkiksi toimittamalla Shaheed-hyökkäysdrooneja.
– Sillä on positiivinen vaikutus, että Iranin hallinto enemmän tai vähemmän halvaantuu Venäjän hyökkäyssodan tukemisessa.
Myös se voi lisätä turvallisuutta, jos Iran ei pysty kehittämään ydinaseita ja pitkän matkan ohjusjärjestelmiä.
”Yhdysvalloilla ei ole ollut lakikirja ensimmäisenä kädessä”
Yhdysvallat iski Iraniin kyselemättä YK:n tai liittolaistensa kantaa.
Toimittaja kysyy, onko mukauduttava siihen, että Yhdysvallat vähät välittää kansainvälisistä laeista.
– Sehän se tilanne tällä hetkellä on, Häkkänen vastaa.
– Hirmuhallintojen kohtelussa Yhdysvalloilla ei ole ensimmäisenä ollut lakikirja pohdinnassa.
Tämä ei ole uutta, sillä kylmän sodan jälkeen Yhdysvallat on toiminut aiemminkin näin. Silti on paheksuttavaa, jos maailman yhdessä sovitut säännöt eivät toimi, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaan kannattaa kuitenkin muistaa, miten Iran on toiminut ja kohdellut kansaansa, eikä tähän ole pystytty puuttumaan kansainvälisillä säännöillä.
Ruotsin pysyvistä joukoista voidaan keskustella
Ruotsin ja Suomen demarijohtajat keskustelivat viikonloppuna Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyöstä. Ruotsin Magdalena Andersson esitti, että Lappiin tuotavat ruotsalaisjoukot voisivat olla pysyviä, suunnitellun harjoitusyhteistyön sijaan.
Häkkänen ei tyrmää ajatusta.
– Jos alkaa ilmetä että olisikin pysyviä joukkoja asettaa, Suomi on aina valmis keskustelemaan, Häkkänen sanoo.
Ruotsi on Suomeen muodostettavan Naton etulinjajoukon kehysvaltio eli vastaa suunnittelusta yhdessä Suomen kanssa.
Tarkoitus on rakentaa Suomeen esikunta ja tuoda harjoituksiin joukkoja, joita kriisitilanteessa voitaisiin kasvattaa. Häkkäsen käsityksen mukaan liittolaisten on ollut helpompi irrottaa harjoittelevia joukkoja kuin pysyviä.