Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sydänosaaminen on valtakunnallisestikin korkealla tasolla.
Hyvinvointialueiden väliset erot eivät ole suuria, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus Keski-Pohjanmaalla on Suomen alhaisin.
Kardiologi, osastonylilääkäri Jussi Sia kertoo, että 20 vuoden aikana Kokkolan sydäntoimenpideyksikössä on hoidettu 1 100 infarktipotilasta. Lisäksi siellä on tehty melkein 13 000 varjoainekuvausta ja 6 000 pallolaajennusta. Sydämentahdistimia on asennettu 1 500 potilaalle.
Jo ennen yksikön perustamista Kokkolassa oli ensimmäisenä Suomessa otettu käyttöön muun muassa infarktipotilaiden liuotushoito.
– Joissain asioissa olemme olleet edelläkävijöitä. Aluksi muualta Suomesta tuli ihmettelyä, miksi teemme niin paljon pallolaajennuksia. Pikku hiljaa muut ovat tulleet perässä.
Nykyään keskipohjalaisille tehdään alle yksi ohitusleikkaus 20 pallolaajennusta kohti.
Suomen Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo, että sairaaloiden sydänyksiköiden vertailu keskenään on vaikeaa.
– THL on perustanut kansallisen laaturekisterin, sydänrekisterin. Sitä ollaan kehittämässä, mutta yhdessä yössähän se ei synny. Tällä hetkellä sinne kerätään tietoa esimerkiksi siitä, miten potilaiden LDL-kolesterolit saadaan hoitotavoitteisiin.
Hekkala sanoo, että yksi hyvä mittari on potilastyytyväisyys.
– Näin potilasjärjestön äänellä sanottuna se, miten potilas kokee hoidon onnistumisen, on tärkeä mittari muiden joukossa.
”Rento ja mukava olo”
Kokkolalaisen Jarmo Huhtalan sydämentahdistimeen vaihdettiin kuukausi sitten uusi akku.
Hänelle jäi kokemuksesta turvallinen olo.
– Itse toimenpidekin sujui ammattitaitoisesti, mutta oli mukavaa, miten henkilökunta suhtautui potilaaseen. Siellä oli hyvin huumorintajuista porukkaa. Oli tosi rento ja mukava olo, hän kertoo.
Sydänvaivoissa aika on usein eloon jäämisen kannalta tärkein tekijä. Esimerkiksi pallolaajennus pitäisi päästä tekemään alle kahdessa tunnissa infarktista.
Ylilääkäri Jussi Sia sanoo, että keskipohjalaisten alhaiseen sydäninfarktikuolleisuuteen vaikuttaa osaavan henkilökunnan lisäksi muun muassa maakunnan pieni koko.
– Meillä on tavoite, että hälytyksestä potilas pääsee pallolaajennukseen alle 90 minuutissa. Siinä ajassa melkein koko Keski-Pohjanmaalta ehtii Kokkolaan.
Sydänhoidon tulevaisuus
Hyvinvointialueiden talous ja lääkäreiden koulutusmahdollisuudet herättävät huolta tulevaisuudesta.
Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan mukaan on ollut havaittavissa, että esimerkiksi sydänsairauksiin erikoistuvia lääkäreitä lähetetään suomalaisiin koulutuksiin aiempaa vähemmän.
– Toivottavasti se on vain tilapäistä, mutta ainakin jonkin verran on yritetty säästöjä hakea tällaisestakin asiasta.
Kokkolassa sydäntoimenpideyksikön tulevaisuus on ylilääkäri Jussi Sian mukaan turvattu.
– Joudumme silti jatkossakin taistelemaan asiamme puolesta, hän sanoo.
Yksikön erikoislääkäri Tero Pinola nostaa esiin erikoissairaanhoidon laajemman merkityksen.
– On vaarana, että ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos yksiköitä Suomessa suljetaan.
Sydänliiton ylilääkäri muistuttaa, että lääkäreiden pitäisi päästä välillä myös ulkomaiseen oppiin.
– Emme voi vain jäädä tänne Suomenniemelle keskenämme puuhastelemaan, vaan tarvitsemme kansainvälisiä verkostoja ja aktiivista kouluttautumista, jotta pysymme aallonharjalla myös lähitulevaisuudessa.