Kansallisen vedyn siirtoyhteyden ympäristövaikutusten arviointi on alkamassa Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Gasgrid Vetyverkot -yhtiö on nyt toimittanut hankkeen YVA-ohjelman lupa- ja valvontavirastolle. Ohjelma on nyt esillä ja siitä voi esittää mielipiteitä tämän kuun loppuun asti.
Suunniteltu siirtoyhteys kulkisi Lounais-Suomessa Merikarvialta Loimaalle ja se sisältää yhteyshaarat Raumalle ja Naantaliin. Reitin pituus on noin 285 kilometriä, ja vetyputki kulkisi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yhteensä 18 kunnan alueella.
Kokonaisuudessaan kyse on noin 1 500 kilometriä pitkästä putkesta, joka ulottuu Perämereltä Uudellemaalle asti.
Linjaus koskee isoa joukkoa maanomistajia
Lopulliset putken linjaukset on tarkoitus tehdä ensi vuonna, kun ympäristövaikutusten arviointimenettely on saatu päätökseen.
Reitti kiinnostaa, sillä se koskettaa lounaisessa Suomessa muun muassa laajaa joukkoa maanomistajia.
– Olemme tiedottaneet YVA-ohjelmaa koskevista yleisötilaisuuksista reitin lähiympäristön maanomistajia ja niihin kutsukirje lähti noin 2 700 maanomistajalle, kertoo Gasgridin tiiminvetäjä Kirsi Koivunen.
Vetyputken rakentamisella ja tulevalla käytöllä on tuntuvia vaikutuksia maankäyttöön varsinkin metsäisillä alueilla.
Rakennusajaksi putkityömaalle tehdään noin 40 metrin levyinen työalue, joka käsittää muun muassa putkikaivannon ja asennustien.
Kolme yleisötilaisuutta
Gasgridille jää pysyvä käyttöoikeus noin 10 metrin levyiseen maakaistaleeseen putkilinjan kohdalla. Itse putken halkaisija on noin metrin luokkaa ja se kaivetaan vähintään metrin syvyyteen.
YVA-menettelyn alettua Lounais-Suomessa järjestetään kolme yleisötilaisuutta 17 - 19. maaliskuuta, joissa kerrotaan, miten vetyputken ympäristövaikutuksia aiotaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa tutkia. Tilaisuudet ovat avoimia ja niistä yhteen voi osallistua myös etäyhteydellä.
Gasgridin tavoitteena on, että lopullisia siirtoyhteyden linjauksia päästäisiin tekemään YVA-prosessin valmistuttua noin vuoden kuluttua.
– Ensimmäisten vedyn siirtoyhteyden osuuksien rakentaminen voisi alkaa joskus 2030-luvun alkupuolella. Toistaiseksi ei ole päätöksiä siitä, missä päin Suomea tämä tapahtuu, Kirsi Koivunen kertoo