Pohjalaisen jäteyhtiön aikomus ensin varoittaa ja lopulta jakaa virhemaksuja väärästä lajittelusta saa kovaa kritiikkiä jätteenkuljetusyrityksiltä.
Ekorosk kertoi alkuviikosta, että kevään aikana biojäteastiaan laitetaan punainen merkki kertomaan siitä, että jäte on pakattu väärin eli muovipussiin. Ne kiellettiin jo vuonna 2023.
Ensi vuonna virheestä rapsahtaa maksu.
Käytännön valvonnan hoitavat Ekoroskin astioita tyhjentävät kuljetusyritykset, joita on useita.
Kaikki ne eivät muutosta purematta niele.
Punaisen lapun laitto astiaan menee vielä sopimuksessa olevan vastuun piikkiin, mutta virhemaksu on toinen juttu, sanoo Fluon liiketoimintajohtaja, aiemmin Ekokuljetus JNH:n toimitusjohtaja, Petri Niemelä.
Hän muistuttaa, etteivät kotitaloudet edes ole kuljetusyritysten asiakkaita, vaan Ekoroskin, joka myös omistaa jätteen.
– Se saisi jäädä siihen, että me ilmoitamme, ja sitten tulisi Ekoroskin puolesta roskapoliisit, jotka kävisivät penkomassa ja opettamassa lajittelua asiakkaan luona.
Käytännössä kuljetusyritys merkitsee virheen järjestelmään ja lasku tulee Ekoroskilta.
”Eletään kuin villissä lännessä”
Kauhavalaisilta asiakkailta Ekoroskin toimenpiteet saavat ymmärrystä, vaikka virhemaksua melko rajuna ratkaisuna pidetäänkin.
– Mikäli on huomattu, että lajittelua ei tapahdu ohjeiden mukaan, niin ehkäpä sitten, pohtii Marleena Haatainen.
Heimo Ruotsala asuu taloyhtiössä ja on havainnut, että jätteet voivat olla roskiksessa ”sollon mollon”.
– Eletään vähän kuin villissä lännessä. Ei se ainakaan ole oikein, että niitä väärin laitetaan. Silloin sille on pakko tehdä jotain, hän puuskahtaa.
Väärin lajitellusta jätteestä Ekorosk voi veloittaa ensi vuoden alusta kymmenen euroa tyhjennyskerralta. Syväkeräysastioissa maksu on 50 euroa.
Timo Jaatinen pitää varoituksella aloittamista ymmärrettävänä toimena, mutta virhemaksua liian suurena.
– Se on aika kohtuuton minun mielestä, mutta kyllähän siihenkin tietysti tottuu. Kyllä viisi euroa riittäisi, hän sanoo.
Riskinä naapurikyttääminen?
Kuljetusyrityksen Petri Niemelän mukaan vastuu virhemaksusta kuuluu nimenomaan jäteyhtiölle eli Ekoroskille.
Hän on huolissaan siitä, että mahdollinen kiukku kohdistuu käytännössä silti kuljettajiin. Saman huolen jakaa Fluon toimitusjohtaja Reijo Puranen.
– Kuljettajiin ja yhtiöön henkilöityy se, että väärin lajittelua liputetaan näkyvästi ja myöhemmin aletaan antaa sanktioita.
Jo varoituslappu on Niemelän mielestä ongelmallinen tietosuojan puolesta: sillä näytetään kaikille ohikulkijoille, missä lajitellaan väärin.
Hän arvioi, että myös kotitalouksien suhtautuminen toisiinsa voi muuttua ja muutos tuoda negatiivista sävyä kierrättämiseen, joka on lähtökohtaisesti hyvä asia.
Niemelä pelkää myös, että muutos lisää biojätteen päätymistä aiempaa enemmän energiajätteeseen, sillä tuon astian sisältöä ei valvota.
Ekorosk: Opetteluaikaa on ollut
Jäteyhtiö Korkonen oy:n toimitusjohtaja Anssi Korkonen ei sen sijaan pidä astian laputtamista ongelmana, vaikka se työaikaa viekin. Jätteen arviointia tehdään jo nyt silmämääräisesti ja biojätettä siirretään väärän lajittelun takia energiajätteeseen.
– Ei tämä ole miellyttävä asia, mutta olemme välikappaleita asiassa, jos asiakkaat eivät halua toimia oikein.
Korkonen toivoo, että alkuvaiheen huomautukset riittäisivät, eikä sakkoja tarvittaisi.
– Jos joskus edes uskottaisiin ilman, että joutuu rahalla pakottamaan.
Samaa toivoo Ekoroskin toimitusjohtaja Michael Östman.
– Toivon mukaan, kun kotitaloudet havahtuvat tähän, ne myös parantavat lajittelua, sanoo Östman.
Hän muistuttaa, että biojätteen pakkaaminen muovipusseihin kiellettiin jo vuonna 2023. Kun virhemaksuja aletaan kirjoittaa, kotitalouksilla on siis ollut 3,5 vuotta aikaa opetella lajittelemaan oikein.
Väärinlajittelu aiheuttaa lisäkustannuksia Ekoroskille ja näkyy myös jätteen laadussa: paperipussin käyttäjät lajittelevat biojätteen 99-prosenttisesti oikein, kun taas muovipussien sisällöstä vain 74 prosenttia on biojätettä. Joukossa on esimerkiksi ruokajätteiden pakkauksia.
Yritykset toivovat, että Ekorosk olisi pyytänyt ne neuvottelemaan asiasta etukäteen ja haluavat yhä käydä keskustelua siitä, miten rankaisu käytännössä hoituu.
Petri Niemelä ehdotti tilanteen parantamiseksi jo pari vuotta sitten ilmaisten paperipussien jakamista kuluttajille Vaasan tapaan, mutta tähän ei lähdetty.