Samat vanhat kaavat kiusaavat yhä Suomen naisten jalkapallomaajoukkuetta. Viimeisen vuoden aikana turhan usea Helmarien johto tärkeässä ottelussa on kääntynyt tasapeliksi tai tasapeli tappioksi.
Jälkimmäinen tapahtui tiistai-iltana Portugalissa, kun koko illan hyökkäyksiä vastaanottanut Suomi taipui 0–2-tappioon kahdella lisäajan maalilla.
MM-karsintojen tärkeimmäksi peliksi tituleerattu avauspeli vieraskentällä päättyi juuri niin, mitä ehdottomasti haluttiin välttää.
Yle Urheilun jalkapalloasiantuntijoista Essi Sainio nosti Suomen ikävän teeman uudelleen esiin Portugali-pelin jälkistudiossa. Asiantuntijoista Hanna Ruohomaa komppaa, ettei toistuvaa asiaa voida vain painaa villaisella.
– Mielestäni tätä on pohdittava. Isoja esimerkkejä on jo ennen tätä. Viime keväänä Suomi taipui johdosta tasapeliin Olympiastadionilla Serbian kanssa. Se sysäsi Suomen alempaan Kansojen liigan tasolle lopulta, Ruohomaa kuvailee.
– Karvaimpana on esimerkki viime kesän EM-kisoista, kun Suomi johti Sveitsiä, mutta sen sveitsiläiset kuittasivat lisäajalla pelin tasapeliksi. Helmarit jäi lohkoon, Sveitsi meni jatkoon.
Jälleen kerran sama tapahtui Portugalissa, mutta nyt lisäajalla Lucia Alvesin unelmalaukaus ja Carolina Santiagon loppusilaus toivat tappion suomalaisille.
Katso Lucia Alvesin hieno 1–0-maaliin johtanut kaukolaukaus alta.
– Mielestäni tämä on kuuma ja tärkeä puheenaihe, sillä tämä on huomattu jo Palloliiton tasollakin, Ruohomaa korostaa.
Viimeisen vartin kurimus
Hän viittaa Uefan julkaisemaan EM-kisojen tekniseen raporttiin, jossa Suomen suoritusta kisoissa käytiin läpi verraten sitä muihin maihin.
Ruohomaan mukaan sen julkaisutilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, että EM-pelien viimeinen vartti sekä Suomen että muiden kisamaiden peleissä on osoittautunut eniten otteluita ratkaisevaksi. Siitäkin huolimatta, että fyysisesti maajoukkuepelaajat ovat tilastoanalyysien mukaan paremmassa kunnossa kuin aiemmin.
– Ne viisitoista minuuttia ovat osoittautuneet siitä huolimatta vaikeiksi, jo kisoissa. Siellä henkisillä tekijöillä oli selkeitä vaikutuksia: kaikki pelaajat eivät ole tottuneet isoihin paineisiin kymmentuhatpäisten massojen edessä. Sen paineen kesto on kuitenkin yksi ammattilaispelaajien osa-alueista heidän ammatissaan, fyysisten ja taito-ominaisuuksien lisäksi.
Helmareilla asiassa riittää purettavaa, mutta aihe on myös siis tuttu muuallakin. Ruohomaa korostaakin, että Portugali-peli ajautui samoille raiteille kuin muutkin vastaavankaltaisten lopputulemien pelit.
– Suomi oli taas puolustanut pitkään onnistuneesti ja selviytynyt eteenpäin. Ei Suomella ollut avausjaksolla paniikkia tai hätää Portugalin hyökätessä.
– Kun jäljellä on vain pari-kolme minuuttia kellossa, varmasti jollekulle voi hiipiä mieleen, että ”ei enää paljoa jäljellä, ollaan melkein kuivilla”. Sitä herpaantumista ei saisi tulla, Ruohomaa linjaa.
Hän antaa yhtälailla kehut Portugalin Alvesille tämän fantastisesta kaukolaukausmaalista. Hän myös nostaa sekä Alvesin että Santiagon maalien syöttäjän esiin kovien pelien henkisestä kapasiteetista.
– Portugalin tähtipelaaja Kika Nazareth syötti molemmat maalit siinä tärkeimmässä paikassa, mitä pelissä oli. Hän nousi esiin siinä hetkessä ja osoitti juuri sitä paineensietokykyä. Huolimatta siitä, ettei hän ollut läpi pelin parhaimmillaan.
Kika Nazareth tarjoili alla näkyvän Carolina Santiagon 2–0-maalin.
Ammattilaispelaajien vastuuna on ylittää pettymykset
Viime hetkien taipumisten myllynkivi jatkaa siis taas Suomen pelaajien itseluottamuksen jauhamista. Ruohomaa kuitenkin näkee, että suomalaiset ovat saaneet myös henkistä helpotusta välissä.
– Ongelma olisi vielä isompi, jos tämä olisi tapahtunut heti Kansojen liigan jatkokarsintapelien, Tanska-pelien jälkeen, Ruohomaa sanoo viitaten ottelupariin, jonka Helmarit hävisi yhteismaalein 1–8.
– Silloin henkinen vuori alkaisi olla aika älytön kiivettäväksi. Helmarit kuitenkin pelasi vielä välissä viime vuoden lopussa kaksi lupauksia herättävää harjoituspeliä Itävaltaa ja Belgiaa vastaan. Lähes tämän Portugali-pelin vastaavalla ryhmällä. Uskon sen keventäneen taakkaa.
Seuraava mahdollisuus taakan keventämiseen on lauantaina Töölössä. Suomi kohtaa lohkonsa heittopussilta ennakkoon vaikuttavan Latvian.
– Suurella todennäköisyydellä Suomi saa siitä ison tasoeron vuoksi voitokkaan ottelun ja silläkin henkistä helpotusta.
Ruohomaa mainitsee vielä loppuun yksilöiden omien ratkaisujen tärkeyden.
– Nämä kaikki pelaajat ovat ammattilaisjalkapalloilijoita. He kokevat vastaavankaltaisia paineita seurajoukkueissaankin. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Niistä on yksinkertaisesti vain päästävä yli. Tällaiset tilanteet kuuluvat lajiin ja ne on kestettävä ja ylitettävä, hän luettelee.
– Uskon siihen, että he kykenevät siihen. Tämä pitää tiedostaa, muttei kriisin lähtökohtana. Tällaiset asiat ovat lopulta ”normipäivä toimistolla”, jollaisia heidän on urallaan selätettävä.
Korjaus 4.3.2026 klo 11:30: Jutussa puhuttiin aiemmin Suomen Palloliiton julkaisemasta EM-kisojen pelillisestä analyysista. Kyseessä oli kuitenkin Euroopan jalkapalloliitto Uefan samaan aikaan julkaisema vastaavankaltainen tekninen raportti kisoista. Raporttiin ohjaava linkki korjattu myös oikeaksi.