Helsingistä on Iranin Teheraniin reilut 3 000 kilometriä. Lähi-itä kuuluu paikkoihin, joiden tilanteeseen virallinen Suomi ottaa mieluiten kantaa viestipalvelu X:ssä tai parilla haastattelulausunnolla. Suomella ei ole mitään haluja neuvoa tai osallistua.
Tällä sodalla on kuitenkin vähintään epäsuorat vaikutukset Suomeen ja sen lähimpiin liittolaisiin Euroopassa. Myös suoria vaikutuksia on jo alkanut näkyä.
Kun Yhdysvallat ja Israel tuhoavat tarkkaan suunnitellulla voimakkaalla hyökkäyksellä Iranin islamilaisen tasavallan johtoa, laivastoa ja ohjuksia, ruutitynnyriin osuu. Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren sanoi Ylen aamussa keskiviikkona, että tilanne on riistäytymässä käsistä suursodaksi, sillä Persianlahden isot alueet ovat mukana sodassa ja sota on levinnyt Kyprokselle.
Lähi-idässä sytytetty sota on sodaksi harvinaisen järjetön.
Sodan tavoitteet ovat epäselvät. Se kiihtyy ja laajenee, ja Yhdysvallat uhkaa todellisen moukarinsa olevan vasta tulossa. Iran hyökkäilee liittolaisten tukikohtiin pitkin Persianlahtea ja Välimerelle. Öljykuljetukset vaarantuvat ja lentoliikenne on sekaisin. Iranissa iskuja on osunut myös siviileihin, ja satoja on kuollut. Mukaan tulee vedetyksi muitakin valtioita.
”Eeppinen raivo”, Epic Fury, voi kestää neljästä viiteen viikkoa, Donald Trump arvioi. Paitsi jos sota karkaa käsistä. Varapresidentti J.D. Vance sanoo, ettei Yhdysvalloilla ole haluja pitkään sotaan. Trump taas lupaa, että Yhdysvalloilla riittää ohjuksia ikuisesti. Puolustusministeri, sotaministeriksi nimetty Pete Hegseth kehuu Yhdysvaltojen sotureita ja tappavaa voimaa.
Yhdysvaltojen strategia ja tavoitteet eivät ole vielä selvillä, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoi maanantaina.
Iraniin hyökkäsi Suomen ja Euroopan maiden liittolainen Yhdysvallat, ja se tekee asiasta vaikean.
Eurooppa yritti vaikuttaa yhtenäiseltä siinä, miten Yhdysvaltojen hyökkäykseen suhtaudutaan ja miten siitä puhutaan. Yhteinen lähestymistapa ei pitänyt.
Trumpin hyökkäystä ei suoraan haluttu tuomita, vaikka maat pitävät sitä kansainvälisen oikeuden vastaisena. Kukaan ei puolusta Iranin hirmuvaltaa, jota ei ole onnistuttu pysäyttämään kansainvälisellä lailla.
Euroopan suuret maat eivät halunneet ärsyttää Yhdysvaltoja mutta eivät myöskään joutua mukaan sotaan. Siihen ne kuitenkin tulevat vedetyksi Välimerellä ja Persianlahdella.
Saksan, Ranskan ja Britannian johtajat antoivat sunnuntaina julkilausuman, jossa ne sanovat tekevänsä ”puolustuksellisia” toimia alueella. Käytännössä se tarkoittaa myös ennaltaehkäisyä, joka ulkopuolelta katsoen näyttää sotimiselta.
Saksa on avannut tukikohtansa alueella Yhdysvaltojen käyttöön. Sillä on alueella pieni määrä sotilaita.
Ranska on osallistunut ilmaiskuihin, joilla se puolustaa Kyprosta Iranin tai muiden toimijoiden kostoiskuja vastaan. Se siirtää parhaillaan kalustoa Välimerelle. Myös Kreikka on lähettänyt aluksen Kyprokselle.
Britannia taipui avaamaan tukikohtansa alueella Yhdysvaltojen käyttöön, kieltäydyttyään siitä ensin.
Kannan arpominen ehti vahingoittaa Britannian ja Yhdysvaltojen välejä. Donald Trump sanoi keskiviikkona, että Yhdysvallat olisi käyttänyt brittien lentokenttiä, halusivat nämä tai eivät. Trump myös sanoi, että Keir Starmer ei ole Winston Churchill. Churchill oli Britannian pääministeri ja keskeinen toisen maailmansodan hahmo taistelussa natseja vastaan.
Nyt Britannia on lähettänyt alueelle sotalaivan ja osallistunut Irakissa droonien pudottamiseen.
Selkeästi Yhdysvaltojen operaatiota vastaan on asettunut Espanja. Vaikka Espanja ei hyväksy Iranin hallintoa, se ei salli Yhdysvaltojen tukeutua Espanjan lentokenttiin hyökkäyssodassa.
Tiistaina Trumpin vieraana Valkoisessa talossa käynyt Merz istui hiljaa vieressä, kun Trump arvosteli Starmeria, uhkaili Espanjaa kauppasaarrolla ja kehui Merziä. Keskiviikkona Macron riensi julkisesti tukemaan Espanjaa, jota Trump painostaa.
Suoraa uhkaa Iranista manner-Eurooppaan ei toistaiseksi ole kohdistunut. Mutta drooneja tai terrorismia on helppo yrittää käyttää myös tänne.
Myös sotiin käytettävät aseet ja voima ovat viime kädessä yhteisiä. Osa Persianlahdella nyt lentävistä Yhdysvaltojen F-35 -hävittäjistä on poissa Norjasta, missä niiden piti olla mukana Naton Arctic Sentry -operaation harjoituksessa, Cold Responsessa. Lähi-itä menee arktisen harjoittelun ohi.
Ranskan ylpeys, lentotukialus Charles de Gaulle, oli vielä viikonloppuna harjoittelemassa ruotsalaisten kanssa Itämeren puolustusta. Se käänsi maanantaina keulansa kohti Välimerta.
Ukrainan sota vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen ja tulevaisuuteen ja jo nyt Iranin sota vaikuttaa sotaan Ukrainassa.
Iran tarvitsee Shahed-hävittäjädroonit omaan käyttöönsä, eikä välttämättä voi tarjota niitä Venäjälle.
Eurooppa on ostanut Ukrainalle pitkän matkan aseita ja ilmatorjuntaa Yhdysvalloilta. Jos sota pitkittyy, Yhdysvallat voi priorisoida sotansa. Silloin Ukraina ei välttämättä ole ykkönen.
Yhdysvaltain hyökkäyksellä ei ole YK:n valtuutusta. Vaikka EU:n ja Naton jäseniä on hakeutunut tai tullut vedetyksi sotaan, järjestöt pysyvät siitä irti.
Tosin Naton pääsihteeri Mark Rutte tulkitsi BBC:n haastattelussa tiistaina, että Euroopan johtajat ovat tosi iloisia Yhdysvaltojen toiminnasta. Rutten viestistä kuultaa läpi, että pääsihteeri tukee julkisesti Yhdysvaltoja, kävi miten kävi. Nato on myös luvannut puolustaa liittokuntaa mahdollisilta Iranin sotaan liittyviltä uhilta.
Vaikka Suomi ei ole Lähi-idän tapahtumiin osallinen, läheiset liittolaiset ovat. Jo valmiiksi liikkeessä oleva turvallisuusympäristö muuttuu yhä heitteisemmäksi.