Euroopassa on saatu osin hyviä kokemuksia erityistalousalueista, jollaisia suunnitellaan nyt myös Itä-Suomeen Imatran seudulle ja Kajaaniin.
– Erityisesti Puolassa on tiettyjä alueita, joissa määräaikaisella yhteisöveron alennuksella on saatu alueelle lisää investointeja ja lisää elinvoimaa, kertoo Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Lahtinen teki vuonna 2023 yhdessä Tomi Viitalan kanssa valtiovarainministeriölle selvityksen eurooppalaisista erityistalousalueista. Hänen mukaansa erityistalousalueita on paljon eri puolilla Eurooppaa.
Jotkin niistä ovat menestyneet, toiset eivät.
Lahtisen mukaan tärkeä menestykseen vaikuttava seikka on ollut se, että perusedellytykset liiketoiminnalle alueella ovat kunnossa.
Näitä perusedellytyksiä ovat erityisesti infrastruktuuri, liikenneyhteydet ja koulutetun työvoiman saatavuus.
Jos nämä eivät ole kunnossa, erityistalousalue saattaa jäädä vain tilapäiseksi verokeitaaksi, jonka yritykset jättävät heti, kun veroedut loppuvat.
Alueen menestyksen säilyttäminen edellyttää, että sinne muodostuu ekosysteemi eli verkosto yrityksiä ja toimitusketjuja, joiden on järkevää jatkaa alueella myös tukien poistumisen jälkeen.
Tämän saavuttamisessa julkisen vallan toimilla on keskeinen asema. Sen pitää huolehtia esimerkiksi asuntojen, koulutuksen ja työvoiman saatavuudesta.
– On tärkeää valita sopiva alue, jossa tällainen ekosysteemi voi muodostua, Markus Lahtinen sanoo.
Imatran seutu ja Kajaani tarjolla kokeilualueiksi
Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti keväällä 2024 erityistalousalueen perustamista Itä-Suomeen.
Hallitus asetti erityistalousalueen perustamista selvittävän työryhmän johtoon Harri Bromanin.
Broman on ehdottanut Itä-Suomeen erityistalousaluekokeilua, johon kuuluisi kaksi aluetta.
Toinen olisi Imatran seutu, johon kuuluisi Imatran kaupungin lisäksi myös Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala. Toinen kokeilualue muodostettaisiin Kajaaniin.
Veroetuja yrityksille
Ryhmä esittää kolmea keskeistä tukitoimea investointien houkuttelemiseksi erityistalousalueille:
Yhteisöverohuojennus: Yritys saisi vähentää maksettavasta yhteisöverosta 30–70 prosenttia uuden investoinnin arvosta 12–15 vuoden aikana.
Henkilöstökustannuksia voisi laskea osin investoinneiksi: Henkilöstökustannuksista voisi näin saada yhteisöverovähennystä kuten muistakin investoinneista enintään kahden vuoden ajalta. Tällä tuettaisiin aineettomia investointeja, joita tekevät esimerkiksi liiketoimintapalveluja tuottavat yritykset.
Kiinteistöveroetu: Kunnille annettaisiin oikeus myöntää 50–100 prosentin vapautus uuteen investointiin kohdistuvasta kiinteistöverosta kolmen vuoden ajalta investoinnin valmistumisen jälkeen.
Bromanin ehdotuksessa Imatran seudulla nähdään potentiaalia erityisesti vihreän siirtymän hankkeiden ympärille muodostuvan liiketoiminnan edistämisessä.
Alueen sellutehtaissa syntyy esimerkiksi biohiilidioksidia, jonka talteenotosta ja hyödyntämisestä sähköpolttoaineiden valmistukseen on jo investointisuunnitelmia.
Imatralla kyse olisi ennen kaikkea itärajan sulusta pahoin kärsineen taantuvan teollisuuspaikkakunnan talouden elvyttämisestä.
Kajaanissa erityistalousalue keskittyisi alueelle jo syntyneen datakeskusekosysteemin edistämiseen.
Taloustieteilijä Markus Lahtisen mielestä molemmat ehdotetut alueet vaikuttavat hyvin harkituilta.
– Mielestäni tässä on tehty hyvää työtä, ja valittu sellaisia alueita, joilla on onnistumisen edellytyksiä.
Bromanin esitys on parhaillaan valtioneuvoston kanslian valmistelussa, ja sen pitäisi tulla hallituksen poliittiseen käsittelyyn lähiviikkojen aikana.
Vielä ei tiedetä, eteneekö asia lopulta hallituksen kehysriiheen keväällä ja mahdolliseen toteutukseen.
Itärajalla Etelä-Karjalassa yrittäjät odottavat hallitukselta jo toimia.
– On puhuttu, selvitelty ja valmisteltu vaikka kuinka kauan. Nyt tarvitaan toimenpiteitä, että tänne tulee investointeja ja saadaan raha liikkeelle, Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Toropainen sanoo.