Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kokoomuksen kannatus on viimeksi ollut yhtä matalalla yli viisi vuotta sitten, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä tuoreesta kannatusmittauksesta.
Pääministeripuolueen kannatus laski edellisestä mittauksesta 0,9 prosenttiyksikköä ollen nyt 17,9 prosenttia.
Kannatusmittauksissa ei kannata analysoida jokaista rasahdusta liian dramaattisesti, joten katsotaan pidemmän aikavälin trendiä. Kokoomuksen kannatus on viimeksi mennyt alle 18 prosentin vuoden 2020 joulukuussa. Tuolloin puolue oli joutunut oppositioon heikon vaalituloksen jälkeen.
Kokoomuksen kannatus laski keskustavetoisessa Juha Sipilän hallituksessa. Nyt eletään kokoomuksen kannalta jossain määrin samanlaista aikaa: puolue tekee oikeistolaista politiikkaa ja suuntaa vaaleihin heikkenevällä kannatuksella.
Kuten Sipilän oikeistohallituksen loppuvaiheilla, nytkin SDP:n kannatus kasvaa ja kokoomuksen laskee.
Tuoreessa kannatusmittauksessa kokoomuksen ero kärkipaikkaa pitävään SDP:hen on kasvanut jo yli seitsemän prosenttiyksikön.
Oikeistopolitiikan hinta
Yhtymäkohtina kokoomuksen nykytilanteen ja edellisen hallitusvastuun välillä on kova oikeistolainen politiikka.
Sipilän hallitus muistetaan leikkauksista sekä työmarkkinoita uudistavasta kilpailukykysopimuksesta ja työttömiä kurittavasta aktiivimallista, jonka Antti Rinteen (sd.) hallitus ensitöikseen perui.
Erityisesti kovat koulutusleikkaukset olivat kipeitä sivistyspuolueena itseään markkinoivalle kokoomukselle.
Hyvätuloiset kaikkoavat kokoomuksen takaa
Kannatusmittauksen taustadatasta paljastuu, että kokoomuksen kannatus on nyt laskussa jopa puolueen ydinkannattajina pidettyjen hyvätuloisten, eli yli 70 000 euroa vuodessa tienaavien joukossa. Viimeisimmässä mittauksessa hyvätuloisista vain noin neljännes kannattaa kokoomusta.
Vielä toukokuussa 2022 kokoomuksen kannatus samassa ryhmässä oli yli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi.
Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on keskittynyt toteuttamaan puolueen pitkäaikaisia haaveita kuten työmarkkinoiden uudistuksia, joihin olisi vaikea ryhtyä ilman perussuomalaisia hallituskumppanina. Hintana on kuitenkin ollut maahanmuuton kiristäminen, mikä ei ole monen kokoomuksen kannattajan mieleen.
Muiden muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Startup-yrittäjien yhteisö ovat pitäneet esillä sitä, miten tärkeää yritysten menestykselle ja kasvulle on saada työvoimaa myös ulkomailta.
Hyvätuloisia ja muitakaan kokoomuksen kannattajia eivät ehkä myöskään ilahduta valtion talouden heikko tila ja kova työttömyys.
Verouudistuksista arvonlisäveron korotus on saattanut harmittaa yrittäjiä.
Lupausten rikkominen heikentää uskottavuutta
Tutkijat ovat varoitelleet jo pitkään, että leikkauspolitiikka voi aiheuttaa kurjistumisen kierteen, jossa kasvu sakkaa. Hallituksen kasvutoimet ovat jääneet melko vaatimattomiksi.
Vaikka leikkauksia on tehty, hallitus ei ole pystynyt toteuttamaan kokoomuksen tärkeintä vaalilupausta ”kääntää velkalaiva”.
Hallitus on jakanut tuloveronkevennyksiä, jotka näkyvät pääasiassa hyvätuloisten kukkaroissa. Pian myös yritysten maksamaa yhteisöveroa ollaan laskemassa kahdella prosenttiyksiköllä, mikä merkitsee noin 800 miljoonan euron aukkoa valtion kassaan joka vuosi.
Kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet niin sanottuun velkajarruun, mutta kokoomuslaisten uskottavuus puhua velkaantumista vastaan on heikko, kun hallitus on juuri päättänyt suurista verokevennyksistä.
Kokoomuksen lupaus 100 000 uudesta työllisestä on myös jäämässä toteutumatta. Kokoomuksen ydinkannattajia tuskin ilahduttaa, että tämän hallituksen vahtivuorolla Suomen työttömyys on kohonnut koko Euroopan surkeimmaksi.
Jopa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, joka ei varsinaisesti ole tunnettu kaikkein kärkkäimpänä kokoomuksen kriitikkona, myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa, että työmarkkinauudistusten ajoitus on saattanut ruokkia työttömyyttä.
Toinen syy työttömyyden kasvuun ovat hallituksen päättämät julkisen sektorin säästöt.
Orpo on pitkään puhunut luottavansa talouskasvun pian käynnistyvän. Kun talouskasvu on ollut heikkoa ja työttömyys korkealla, tällaiset puheet alkavat pian tuntua ontolta toiveajattelulta. Vaikka Suomessa viimein saatiin 0,4 prosentin kasvua yhdellä kvartaalilla, samppanjapulloja ei vielä nosteta esiin.
Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniin sekä Trumpin arvaamaton tullipolitiikka synkistävät Suomen tilannetta entisestään.
Kohti oppositiota?
Vaaleihin on aikaa yli vuosi, mutta asetelmat alkavat jo selkeytyä. Kokoomuksella on uskollisia äänestäjiä, mutta nyt näyttää siltä, ettei heitä ole riittävästi.
Kokoomuksen kannattaa toivoa ainakin kahta asiaa: että talous kasvaisi ja sen myötä kokoomuksen kannatus, ja että keskustan tulos jää vaaleissa mahdollisimman vaatimattomaksi. Jos SDP voittaisi vaalit, ja se haluaisi välttää perussuomalaisten ottamisen hallituskumppaniksi, vaihtoehtoina olisi sinipuna- tai punamultahallitus. Jos keskustan vaalitulos on heikko, SDP todennäköisimmin valitsisi kokoomuksen.
Viimeksi kun SDP:n puheenjohtaja johti hallitusneuvotteluja vuonna 2019, kokoomus ei päässyt hallituskumppaniksi, vaikka vaalitulos oli parempi kuin hallitukseen menneellä keskustalla.
Mahtoiko Orpon kokoomus tuolloin olla liikkeellä liian itsevarmoin elkein ja hinnoitella mukaantulonsa liian korkeaksi? Jos sama toistuu ensi vuonna vaalien jälkeen, voi kokoomuksella olla sinipunan sijaan sittenkin oppositiokausi edessä.