Keiteleen kunnan päättäjät ovat sopineet maksavansa teollisuusalueelle vievän tien rakentamisen ilman valtion apua. Uuden tien varrelle kunta aikoo kaavoittaa uusia teollisuustontteja, ja sen on tarkoitus helpottaa raskasta liikennettä.
– Kun valtiolta ei tuntunut löytyvän edes joululahjarahoja, keiteleläiset päättivät rakennuttaa teollisuustien omalla lompakollaan.
Näin uusimman tietyömaan kohtalon sanoittaa kunnanvaltuutettu Markku Paananen, keskustalainen kuntapäättäjä jo toisessa polvessa.
Rakentaminen maksaa kokonaisuudessaan noin kolme miljoonaa euroa. Kustannuksiin saatiin tukea noin 940 000 euroa Euroopan aluekehitysrahastosta.
Yli kahden miljoonan veroeuron investointi teollisuusaluetiehen tuntuu alle 2 000 asukkaan kunnan taloudessa. Keiteleellä vallitsee kuitenkin yksituumaisuus siitä, että kunnan teollisuutta pitää tukea.
”Meillä ei vatuloida eikä valiteta”
Linjauksella on pitkä historia. Kuntaa uhkasivat 70-luvulla kuntaliitokset, jotka päätettiin torjua aktiivisella teollisuuspolitiikalla. Syntyi käsite ”Keiteleen kummisedät”.
Kunnallispolitiikasta tuttujen kummisetien tehtävä oli neuvotella pikkukuntaan yrityksiä, joiden tuomilla työpaikoilla kunta pysyisi elossa. Kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen ja muutama valtuutettu hyppäsivät Ford Taunukseen ja lähtivät kiertämään Suomea.
Toiminta yhdisti paikallisen puoluekentän.
Nykyään Keitele on kuntarajat ylittävää työssäkäyntialuetta. Kunta on työllistymisasteeltaan Savon kärkipäässä.
– Jos kummisetiä ei olisi ollut, ei koko kuntaa enää olisi. Eikä välttämättä naapurikuntiakaan, summaa valtuuston keskustalainen puheenjohtaja Saara Koskinen.
Kun suomalaisessa kunnallispolitiikassa on tullut tutuksi tehdyistä päätöksistä seuraava valituskierre, on Keitele valinnut toisenlaisen tavan toimia. Koskisen mukaan paikkakunnalla ”ei vatuloida eikä valiteta”, vaan päättäjät keskustelevat asiat läpi, ja sitten tehdään päätöksiä.
Keiteleellä on juuri solmittu elinvoimalupaus kuluvalle valtuustokaudelle. Lupauksella kunta ja yrittäjät tahtovat edistää yrittäjäystävällistä ilmapiiriä sekä vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta.
– Kyllä leivän ääntä on kunnassa kuunneltava, sanoo Keiteleen perussuomalaisten puheenjohtaja Ari Kaunisaho viitaten yritysten tuomiin työpaikkoihin ja verotuloihin.
Paikalliset puhuvat Keitele-hengestä.
Vihreämpi tulevaisuus
Keitele seisoo teollisuudeltaan vahvasti puujaloilla. Suurimmat työllistäjät ovat puunjalostusyhtiö Keitele Group ja kattoristikoita valmistava Sepa.
Projektipäällikkö Rauli Paananen johtaa hanketta, jossa kunta pyrkii monipuolistamaan teollisuuskantaansa. Tarkoitus on vastata nykyisten ja uusien yritysten kehittymistarpeisiin hyödyntämällä fossiilisista polttoaineista irtautumiseen tähtääviä uusimpia teknologioita.
Kuntien aktiivisuus paikallisen teollisuuden tukemisessa on nykyään ympäri Suomen arkipäivää.
– Vihreän siirtymän mahdollisuudet ovat saaneet kuntapäättäjät aktivoitumaan siinä, kuinka teollisia työpaikkoja voidaan alueelle luoda, kertoo Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen.
Härkösen mukaan kunnat helpottavat teollisuuden toimintaa nykyään sekä kaavoituksella että teollisuudelle tärkeän infran rakentamisella.