Salillinen päättäjiä ja asiantuntijoita kuunteli eduskunnan Pikkuparlamentissa torstaina, kun Martinlaakson lukion abiturientti Annika Mikkonen kuvaili tyttöjen ja nuorten naisten tylyä todellisuutta vuonna 2026: seksuaalinen ahdistelu, väkivalta ja väkivallan uhka ovat edelleen arkea.
Väkivalta on siirtynyt yhä enemmän verkkoon.
– Itse sain ensimmäiset dickpicit ja raiskausuhkaukset alakouluikäisenä, kun menin Instagramiin ja Snapchatiin. Sen jälkeen en ole pysynyt määrästä laskuissa, vantaalainen Mikkonen kertoi pääministeripäivänsä avauspuheessa kestävän kehityksen toimikunnalle.
Alakouluikäisenä Mikkonen alkoi myös pitää avainnippua rystysten välissä, koska varautui siihen, että joku hyökkäisi kadulla kimppuun.
– Olin lapsi. Ei kukaan ollut opettanut laittamaan avaimia rystysten väliin, se tuli luonnostaan.
Mikkonen huomautti, että vihamielisessä käyttäytymisessä ei ole kyse poikkeuksista vaan laajasta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Hän viittaa tietoihin, joiden mukaan tänä vuonna Suomessa viisi naista oli kuollut väkivaltaan jo ystävänpäivään mennessä.
Mikkonen toteaakin välillä kadehtivansa veljeään ja poikapuolisia kavereitaan siitä, miten huolettomasti nämä voivat kulkea öisin tai käydä baareissa.
– Ja minä joudun rajoittamaan elämääni välttääkseni häirinnän ja väkivallan sekä pysyäkseni elossa.
Rikoslakiin tulisi lisätä naismurha
Mikkosen kestävän kehityksen toimikunnalle pitämä puhe liittyi lastenoikeusjärjestö Planin Girls Takeover -kampanjaan, jossa tytöt ottavat yhden päivän ajaksi vallankäyttäjältä vallan.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) leikkimielisesti päiväksi luovuttaman vallan Mikkonen haluaa käyttää vaikuttaakseen tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaan lainsäädäntöön.
Ilmoilla on paljon puhetta ja tärkeitä tavoitteita, mutta Mikkosen mukaan ratkaisuehdotukset eivät vielä näy poliittisessa päätöksenteossa tarpeeksi.
– Toivon, että puheeni kautta ratkaisuja aletaan tehdä, ja että meidän yhteiskunnassa tulee turvallinen kaikille.
Lakialoitteita Mikkosella on muistio täynnä. Hän tiukentaisi verkkoväkivallan omaksi pykäläkseen sekä lisäisi rikoslakiin naismurhan eli femiciden omaksi rikosnimekkeekseen. Italiassa näin tehtiin vuonna 2025.
Oma rikosnimeke helpottaisi tunnistamaan sukupuolittunutta väkivaltaa.
– Kun naismurhalle on oma rikosnimike, ilmiö on myös helpompi tunnistaa ja tuomita. Silloin taustalla oleva naisviha olisi myös rangaistuksen koventamisperiaate.
Huoli tasa-arvosta
Verkkoväkivallan lopettamiseksi pitäisi Mikkosen mukaan vastuuttaa väkivallan tekijöitä sekä alustoja. Alustoista voidaan tehdä turvallisempia tehokkaammalla moderoinnilla.
– Ratkaisu ei voi mennä niin, että suljetaan kokijat sieltä pois. Se olisi sama asia kuin olisi liikkumiskiellot iltaisin naisille, että he eivät kokisi häirintää.
Mikkonen on huolissaan siitä, että tasa-arvo on mennyt takapakkia paitsi koko maailmassa, myös Euroopassa.
Unkari on kieltänyt Pride-tapahtumia, Latvia uhkaa irtautua Istanbulin sopimuksesta, jonka tavoitteena on ehkäistä ja kitkeä naisiin kohdistuva väkivaltaa.
– Anti gender -liikkeen tuleminen Suomeen on todellinen uhka, ja sen ideologia näkyy jo Suomessa vanhoillisten arvojen nousuna ja sukupuolen moninaisuuden vastustamisena.
Mielipiteiden vaientaminen ja ihmisten maalittaminen on sekin yleistä sosiaalisessa mediassa.
– Sosiaalisessa mediassa puhutaan tosi paljon paljon siitä, ettei mitään saa enää sanoa, ettei enää saa sanoa aitoja mielipiteitä. Todellisuudessa me hyväksytään tällä hetkellä tosi paljon naisvihaa, ja sitä naisvihaa saa lietsoa. Joten ei pidä paikkaansa, ettei mitään saa sanoa.
Orpo lupaa: Hallitus käy nämä läpi
Petteri Orpo lupasi, että Mikkosen viesti naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi menee hallituksessa perille.
– Tämä aloitteellisuus poikii sen, että lupaan sen, että me hallituksen piirissä käymme nämä aihealueet läpi.
– Kiitän pääministeri Annikaa siitä, että hän on tuonut nämä nämä ongelmakohdat voimakkaasti esille. Hallitusohjelmassa on ollut ihan painavia keinoja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, mutta enemmän pitää tehdä, Orpo myönsi.
Orpon mukaan hallitus on ottanut naisiin kohdistuvan väkivallan vakavasti, esimerkiksi turvakotien resursseja on lisätty ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovuttu.
Lähestymiskieltojen noudattamiseen on Orpon mukaan vielä löydyttävä parempia keinoja. Yksi keino olisi langettaa lähestymiskieltojen rikkomisesta ankarampia rangaistuksia.
– Jalkapanta olisi yksi mahdollinen keino lähestymiskiellon valvonnassa.
Mitä jäi käteen?
Päivän päälle pääministerit joivat kahvit. Mikkonen on tyytyväinen, sillä päivälle asetettu oma tavoite eli ”sanoista tekoihin” täyttyi. Petteri Orpo lupasi, että verkkoväkivaltaan puuttumisen mahdollisuuksia selvitetään.
Pääministeri Orpo kiitti konkreettisista ehdotuksista.
– Tuli selväksi, että verkko on vaarallinen paikka erityisesti tytöille. Esimerkiksi verkkoväkivalta on asia, jota en riittävän paljon tunne, ja pitää perehtyä mitä sen torjumiseksi on tähän asti tehty.