Teollisuus

Sotkuisesta vaneritehtaasta liki steriiliin laitokseen

Kerroimme vuosi sitten Hokkasen perheen viimeisestä työpäivästä vaneri­tehtaalla. Nyt he ovat uudessa tehtaassa, jota sen johtaja kehuu maailman moderneimmaksi.

Kuvat ja videot:Jaana Polamo

Elokuun 4. päivä vuonna 2025 Marilla Hokkasta jännitti.

Takana oli kesäloma ja neljän kuukauden lomautus – ja lähes 30 vuotta Suolahden koivuvaneritehtaalla. Unettoman yön jälkeen edessä oli ensimmäinen työpäivä Metsä Woodin uudella kertopuutehtaalla Äänekoskella.

Kerroimme Hokkasen perheen viimeisestä keväästä vaneritehtaalla vuosi sitten. He kaikki siirtyivät viime syksynä töihin uudelle tehtaalle.

Edessä oli myös yllätys: varsinaiseen tehtaaseen ei vielä edes päässyt. Ensimmäiset viikot kuluivat kokoushuoneessa koulutuksissa. Joka välissä muistutettiin säännöistä, koska oltiinhan vielä rakennustyömaalla.

Marilla Hokkanen kertoo, että alku ei ollut helppo:

Metsäteollisuuden asiantuntijat ovat puhuneet jo useita vuosia siitä, että puun jalostusastetta pitäisi nostaa.

Kertopuu on tuote, jonka jalostusarvo on yksi puutuotteiden korkeimmista. Vaikka rakentaminen lahmaa Metsä Woodin kotimarkkina-alueella Euroopassa, kertopuun kysyntä on silti pysynyt suhteellisen vakaana, sanoo myyntijohtaja Henrik Söderström.

Syyt ovat hänen mukaansa itse tuotteessa: se on monipuolinen, vähäpäästöinen ja materiaalin käytöltään tehokas.

– Pitkän aikajänteen näkymä on, että puutuotteiden käyttö lisääntyy rakentamisessa, hän sanoo.

Kertopuupakkauksia.
Kertopuu on viime vuosina ollut Metsä Groupin tuloksen harvoja valopilkkuja. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Silti uskon tuotteeseen täytyy olla vahva: uuden laitoksen rakentaminen maksaa 300 miljoonaa euroa.

Tehdas on maailman modernein, kehuu tehtaanjohtaja Timo Rouvinen. Se on pitkälti automatisoitu, mikä on mekaanisessa metsäteollisuudessa vielä harvinaista.

– Tällaista tehdasta ei ole vielä missään muualla maailmassa, Rouvinen sanoo.

Valvomon näyttöruutuja Äänekosken kertopuutehtaalla.
Tehdashallissa on yli 300 kameraa, joiden kuvaa seurataan valvomosta. Kuva: Jaana Polamo / Yle
Työntekijöitä kertopuutehtaan valvomossa.
Kuusi operaattoria vuorossaan seuraa linjojen toimintaa valvomossa. Mikäli ongelmia tulee, kullakin on apuna oma kenttätyöntekijä, joka auttaa tilanteen selvittämisessä. Kuva: Jaana Polamo / Yle
Laser-ohjattu trukki eli LGV-vaunu kuljettaa viiluja kertopuutehtaassa.
Laserohjattu trukki vie viilunippuja märkäviiluvarastosta kuivauslinjalle. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Tehtaanjohtajan mukaan tavoitteena on, että lähivuosina työtä voitaisiin ohjata kokonaan valvomosta.

Rouvinen uskoo, että tavoitteeseen päästään kahdessa vuodessa. Siihen saakka ihmiset valvovat koneita vierestä.

Muutos on valtava.

Esimerkiksi Suolahden vaneritehtaalla kymmeniä kiloja painava ja äärimmäisen terävä sorvin terä vaihdettiin käsin. Uudella kertotehtaalla sen tekee robotti:

Tehtaanjohtaja Rouvinen kutsuu henkilöstöään voittajatiimiksi. Ihmiset ovat hänen mukaansa jopa tärkeämpiä kuin huipputekniikka.

Hän istui henkilöstön joukossa viime syksynä koulutuksissa.

Tehtaanjohtaja Timo Rouvinen on halunnut tutustua ihmisiin ja rakentaa luottamusta:

Kertotehtaaseen tulee kaksi linjaa, joista ensimmäisen testiajot ovat jo pitkällä, toisen pian alkamassa.

Projektijohtaja Eero Lampola kertoo, että toisen linjan testiajot kestävät noin puoli vuotta.

Sen jälkeen linjalla pitäisi olla testilaboratorion lopullinen hyväksyntä. Koska kertopuuta käytetään kantavissa rakenteissa, vaatimukset ovat tiukat.

Virallisesti tuotanto käynnistyy todennäköisesti lokakuussa.

Eero Lampola katsoo kännykkäänsä kertopuupakkausten edessä.
Projektijohtaja Eero Lampolan mukaan käynnistymisestä menee noin kaksi vuotta, että tehdas saadaan täyteen vauhtiin ja koko kapasiteetti käyttöön. Lampola on kuvattu tehtaan valmiiden tuotteiden varastossa. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Testiajoja tehdään kolmessa vuorossa, ja se ilahduttaa Marillan poikaa Topi Hokkasta.

– Syksyllä, kun vielä opiskeltiin uutta tehdasta, tehtiin kahta vuoroa. Minä kaipaisin yövuoroja. Aamuviiden herätykset ovat hirveitä.

Uusi tehdas on siisti. Lähes steriili.

Siihen myös Topi Hokkasen huomio kiinnittyi heti aluksi:

Siisteys on myös osa työturvallisuutta.

Kertotehtaan rakentaminen alkoi yli tuhat päivää sitten ja lievä tapaturmia on ollut vain kaksi. Saman halutaan jatkuvan. Siksi jokainen on työntekijä on tehtaanjohtajan mukaan velvollinen ilmoittamaan vaaranpaikoista.

Uusi tehdas ei alkupäästä mekaanisesti poikkea vanerin tekemisestä: pyöreää puupölliä sorvataan sielläkin, kertoo Marillan puoliso Marko Hokkanen.

Marko Hokkanen oli vanhalla vaneritehtaalla vuorottajana sorvilla. Uudessa tehtaassa hänen työpisteensä on pelkästään sorvilla:

Yhtiö kouluttaa kaikista työntekijöistä moniosaajia. Esimerkiksi Marko Hokkasen pitää jatkossa osata myös sorvia edeltävä tukkien vastaanotto ja kuorinta sekä sorvin jälkeinen kuivaus. Myös huoltotehtäviä pitää hallita.

Kertopuutehdas ilmakuvassa helmikuussa 2026.

Marilla Hokkanen sanoo, että jos vaneritehtaalle jääminen olisi ollut vaihtoehto, hän olisi jäänyt sinne ja ollut todennäköisesti tyytyväinen.

Uusi työ alkaa jo tuntua ihan hyvältä.

Marilla Hokkasen mukaan työ on ollut uutta ja erilaista, mutta silti samanlaista. Harmaat aivosolut ovat ratkoneet ongelmia kuin Hercule Poirot`lla ikään:

Parasta uudessa työssä ovat Hokkasen mielestä työkaverit. He ovat luovineet yhdessä uudessa tilanteessa.

– Meidän tiimillä on työkokemusta 426 vuotta. Uskon, että meillä on annettavaa uudessa työssä.