Onko pohjoismainen linja ydinaseiden maahantuontiin salliva vai kieltävä? Tähän kysymykseen kiteytyy hallituksen ja suurimman oppositiopuolueen SDP:n välinen kiista ydinaseiden tuontikiellon purkamisesta.
Hallitus julkaisi torstaina esityksensä, joka sallisi ydinaseiden tuomisen Suomeen tilanteissa, joissa se palvelee Suomen puolustamista. Nykyinen lainsäädäntö kieltää maahantuonnin kategorisesti.
SDP asettui illalla vastustamaan tuontikiellon purkua vedoten pohjoismaiseen linjaan.
– Hallituksen aikomus poistaa kaikki rajoitukset ydinenergialaista tarkoittaa sitä, että Suomi irrotetaan pohjoismaisesta ydinasepolitiikasta ja pohjoismaisesta viitekehyksestä mitä tulee ydinaseisiin, perusteli SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Hallituksen esitystä esitellyt puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) oli hänkin viitannut pohjoismaiseen linjaan perusteluna sääntelyn höllentäminen.
– Muilla Pohjoismailla, jos vertaa Tanskaa, Ruotsia ja Norjaa, niillä ei ole lähtökohtaisesti näin jyrkkiä lainsäädännön tason rajoitteita. Siellä on poliittisia välipuheita olemassa, Häkkänen sanoi.
– Esitetyillä muutoksilla Suomi tulee tässäkin asiassa samalle linjalle muiden Pohjoismaiden kanssa, sanoi tasavallan presidentti Alexander Stubb Intian-vierailullaan.
Kumpi on oikeassa?
Kumpi on oikeassa, SDP vai hallituksen ja presidentin linja? Tutkijoiden ja hallituksen esityksen perusteella molemmat.
Hallituksen esityksen perusteluissa on vertailtu pohjoismaista lainsäädäntöä. Seikkaperäisen vertailun mukaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan lainsäädäntö ei kategorisesti kiellä ydinräjähteiden maahantuontia. Tanskassa maahantuonti on kielletty, jos räjähdettä käytetään vahingoittamistarkoituksessa.
Pohjoismaista poikkeus on Islanti, jossa maahantuonti on lailla kielletty.
Purkamalla lakiin kirjatut rajoitukset Suomi asettuisi lainsäädäntönsä puolesta linjaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa.
– Suomi valtavirtaistaa oman lainsäädäntönsä. Se on sama lainsäädäntö kuin Pohjoismailla on, arvioi vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.
Toisaalta Suomelta puuttuu toistaiseksi poliittinen linjaus siitä, että ydinaseita ei rauhan aikana tänne saisi tuoda. Tällaista ei ole tarvittu, koska tuonti on ollut laissa kielletty. Muilla Pohjoismailla on tällainen linjaus.
– Suomellahan ei tällaista ole. Siinä mielessä Suomeen voisi muista Pohjoismaista poiketen tuoda ydinaseita myös rauhan aikana jos ydinaseet kieltävästä lakipykälästä luovutaan, sanoo ydinaseisiin erikoistunut vanhempi tutkija Tytti Erästö Tukholman rauhantutkimusinstituutista Sipristä.
”Molemmilla on pointtinsa”
Erotuksena Suomeen, Naton perustajajäsenet Norja ja Tanska ovat tehneet toisen maailmansodan jälkeen linjaukset, joiden mukaan niihin ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana. Molemmat maat ovat tehneet Yhdysvaltain kanssa DCA-puolustusyhteistyösopimukset, joihin on kirjattu, että sopimukset eivät muuta näitä linjauksia ydinaseiden varastoinnista tai käyttöönotosta.
Ruotsi on Suomen tavoin tehnyt vastaavan puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Ruotsin hallitus totesi sopimuksen käsittelyn yhteydessä, että sopimus ei muuta Ruotsin linjaa, jonka mukaan Ruotsin alueella ei ole syytä pitää ydinaseita rauhan aikana.
– Ruotsin poliittinen yhteisymmärrys on lähinnä viiteryhmäpolitiikkaa Norjaan ja Tanskaan liittyen. Ruotsissa on omaksuttu sama mantra kuin siellä, Erästö sanoo.
Matti Pesun mukaan sekä Suomen oppositio että hallitus ovat tahoillaan oikeassa vedotessaan muihin Pohjoismaihin. Ydinaseiden täyskiellon purkaminen lähentää Suomen lainsäädäntöä muihin Pohjoismaihin. Toisaalta poliittisen julkilausuman puuttuminen erottaisi Suomea niistä.
– Molemmilla on pointtinsa, Pesu sanoo.
Toinen kysymys on, miksi kukaan haluaisi tuoda Suomeen rauhan aikana ydinaseita.
– Ei siinä ole mitään järkeä sen enempää sodan kuin rauhankaan keskellä, Erästö arvioi.
– Pientäkään signaalia siitä, että Nato haluaisi laajentaa USA:n Eurooppaan sijoittamia ydinaseita lähemmäs Venäjää, ei kerta kaikkiaan ole, Pesu toteaa.