Hallitus haluaa, että Suomen rajojen sisällä voisi jossakin tilanteessa liikkua Naton ydinaseita. Siksi se esittää ydinaseiden maahantuontia tai kauttakulkua koskevien kieltojen poistamista laista.
Jos ja kun lakiesteet poistetaan, ydinaseita voi tuoda Suomen suostumuksella maan rajojen sisälle, esimerkiksi Suomen ilmatilaan, niin sodan kuin rauhankin aikana.
Monia kansalaisia linjaus hätkähdyttää ja tiedon tarve on suuri: miksi muutos pitää tehdä? Jos Nato sitä vaatii, miksi liittokuntaan sitten voitiin aikanaan liittyä ilman ongelmia, vaikka ydinasekielto oli voimassa?
Hallitus ei pysty tähän kysymykseen täsmällisesti vastaamaan, koska Naton puolustussuunnitelmia – ja erityisesti ydinasepelotetta – koskevat yksityiskohdat ovat äärimmäisen salaisia. Tarkkoja syitä, jotka juontanevat Naton ydinasepuolustuksen operatiivisista skenaarioista sotatilanteessa, ei voi julkisesti kertoa.
Niinpä ihmettelijä saa tyytyä pyöreämpiin perusteluihin: muutoksella halutaan maksimoida Suomen turvallisuus ja Naton ydinpelotteen toimivuus kaikissa tilanteissa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on Suomessa pyritty aina tekemään mahdollisimman laajalla yksituumaisuudella. Muun muassa siksi, että kaikkia kansalaisia koskevat päätökset olisivat yhteisesti hyväksyttäviä silloinkin, kun niiden yksityiskohdat jäävät vain harvojen päättäjien tietoon.
Nyt hallitus esitteli esityksen ydinasekiellon purkamisesta valmisteltuaan asian oppositiolta salassa.
Taustakeskusteluissa perustelu kuului, että näin muun muassa välteltiin asian vuotamista julkisuuteen ennen aikojaan. Tuiki tärkeästä uudistuksesta ei kaivattu "repivää keskustelua".
Hallituksessa katsotaan, että viime keskiviikon tapahtumat olivat kuin vahvistus sille riskille, joka yritettiin välttää.
Kun ydinasekiellon purkuesitys viimein esiteltiin kaikille puolueille ennen sen julkistamista eduskunnassa, Yle pystyi pian lähteisiinsä viitaten uutisoimaan sen keskeisen sisällön. Hallituksen mielestä tämä oli konkreettinen esimerkki siitä, ettei oppositiolle olisi kannattanut salaisuuksia luottamuksella jakaa.
Parlamentaarinen ennakkovalmistelu toki menee vaikeaksi, jos hallituksen ja oppositiopuolueiden välillä ei vallitse minkäänlaista luottamusta. Ei edes Suomen kansallista turvallisuutta koskevista asioista.
Tällä kertaa hallitus ei antanut oppositiolle edes mahdollisuutta. Ydinasekiellon purku valmisteltiin puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) johtaman virkakunnan voimin ja asia tuotiin eduskunnalle tiedoksi valmiina.
Suurin oppositiopuolue SDP kimpaantui niin, että ilmoitti saman tien vastustavansa koko esitystä. Vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat myös. Keskusta ei tyrmää lakimuutosta, mutta arvostelee hallituksen toimintatapaa.
Hallituksen karttama repivä keskustelu Suomen ydinasepolitiikasta käynnistyi välittömästi.
Sitten kävi, kuten poliittisissa keskusteluissa usein on tapana käydä. Osapuolet jumittavat omaan tulkintaansa kiistakohteesta ja puhuvat toistensa ohi tahallaan.
Ydinasekeskustelussa tämä tarkoitti hallituksen väitettä, jonka mukaan ydinasekiellon purku tuo Suomen pohjoismaiselle linjalle. Ja opposition vastaväitettä, jonka mukaan ydinasekiellon purku nimenomaan irrottaa Suomen muiden Pohjoismaiden linjasta.
Molemmat ovat oikeassa, koska puhuvat eri asiasta. Kansalaisen näkökulmasta asian seuraaminen muuttui entistäkin vaikeammaksi.
Hallitus olisi halutessaan voinut perinteiseen tapaan sitouttaa SDP:n ja muun opposition tähänkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätökseen ottamalla ne ajoissa mukaan asian valmisteluun. Kiistoja esityksen sisällöstä olisi tullut sittenkin, mutta ne olisi paljon todennäköisemmin käyty suljettujen ovien takana.
SDP olisi parlamentaarisen valmistelun aikana voinut vaatia ydinasekiellon purkamisen tasapainottamista muista pohjoismaista tutulla poliittisella julistuksella.
Siinä olisi linjattu, että ydinaseita ei Suomen maaperälle haluta, vaikka Natoa häiritsevät lainsäädäntöesteet esimerkiksi ydinaseen kauttakuljettamiselta puretaankin.
Myös itse lakimuutokseen oppositio olisi varmasti halunnut muutoksia, eivätkä kaikki puolueet välttämättä olisi lopputulosta hyväksyneet sittenkään. Hallitus olisi ainakin voinut todeta yrittäneensä, oppositio olisi päässyt ajan kanssa perehtymään muutoksen perusteluihin ja kiistan laineet olisivat jääneet matalammiksi.
Kompromissien mahdollisuus nimittäin vähenee, kun asiasta syttyy myös menettelytapariita.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra oli Ylen aamun haastattelussa perjantaina avoin sille, että ydinaseiden Suomeen tuomista rajoittava poliittinen julistus voitaisiin pohjoismaisen mallin mukaan sittenkin vielä tehdä.
SDP:n ryhmyri Tytti Tuppurainen kuitenkin torppasi Kopran avauksen tylysti, koska se tulee SDP:n näkökulmasta aivan liian myöhään, eikä osana ydinase-esityksen parlamentaarista valmistelua.
Tuppurainen nimitti hallituksen esitystä ydinaserajoitusten purkamisesta "kokoomuksen päiväkäskyksi" muille eduskuntaryhmille.
Esitys on nyt lausuntokierroksella. Hallitus saa sen enemmistönsä turvin toki aikanaan eduskunnasta läpi.
SDP:n Tuppurainen on ollut huolissaan signaalista, jonka Suomi lähettää poistaessaan kaikki ydinaseiden kauttakulkua koskevat rajoitteet.
Huolissaan voi olla myös signaalista, joka lähtee Suomen poliittisen kentän kyvyttömyydestä sopia turvallisuuspolitiikan linjaratkaisuista ilman näyttävää julkista eripuraa sekä ratkaisun sisällöstä että päätöksenteon toimintatavoista.
Tai siitä, jos Suomi muuttaisi suhtautumistaan ydinaseisiin vain hallituksessa tällä erää istuvien puolueiden tuella.