Jos Krista Pärmäkoskelta itseltään olisi päässyt unohtumaan, että sunnuntaina odottaa viimeinen maailmancupin tason kilpailu Suomen kamaralla, Lahden monituhatpäinen antoi asiasta mahtavan muistutuksen koko 10 kilometrin (p) kilpailun ajan.
Moni silmänurkka kostui hiihtostadionilla, kun kauden jälkeen väistyvä 12 arvokisamitalin legenda kiersi lenkkiään ja kiitti yleisöä maaliintulon jälkeen.
– Kannustus oli mahtavaa, mutta en kisan aikana ehtinyt millään lailla kelata uraani. Niiden ajatusten aika on myöhemmin, sanoi 28:nneksi sijoittunut Pärmäkoski, joka kepitti muista olympiakävijöistä Vilma Nissisen, Vilma Ryytyn ja Jasmin Kähärän.
Kannatusta kaikilta
Yhdestä seikasta Pärmäkoski huomasi, että ainakin hänen jo hyvissä ajoin eli marraskuussa julkistamansa lopetuspäätös oli laajasti tiedossa.
– Kannatusta tuli vähän jokaisen maan huoltoryhmiltä.
Lahden hiihtostadion on antanut Pärmäkoskelle paljon. Ensimmäinen henkilökohtainen arvokisamitali yhteensä viidestä tuli 2017 Lahden MM-kisojen yhdistelmäkilpailun pronssina. Vuotta myöhemmin Pärmäkoski voitti Lahdessa lempimatkansa 10 kilometriä (p) Pyeongchangin tuoreena kolminkertaisena olympiamitalistina.
Kaksi vuotta sitten Pärmäkoski oli jo lopetusaikeissa, kun saman matkan yllättävä ykköstila Lahdessa oli merkittävänä elementtinä mielenmuutoksessa.
– Olen tämän päätöksen kanssa täysin sinut. Olen saanut urheilulta niin paljon, sanoi 35-vuotias hiihtäjätähti, joka arvelee juhlistavansa lajiperheen kanssa isoa elämänmuutostaan keväällä Inarin SM-kisojen yhteydessä.
Kiinnostavia tarjouksia tullut jo
Entä tulevaisuus? Siihen Pärmäkoski sanoi paneutuvansa kauden jälkeen vedettyään vähän happea. Suomalaiset, entiset huippuhiihtäjät ovat jääneet lajin pariin valmentajiksi turhan pienellä prosentilla. Ajatus liittotasoisesta, 150–180 matkapäivää vuodessa vaativasta valmentamisesta sai tässä vaiheessa Pärmäkoskelta vinon hymyn.
– No vähän senkin takia tässä lopetellaan, että tämä kiertäminen loppuu samalla. Eikä olisi sellaiseen työhön vielä mitään valmiuksiakaan.
Valmiuksia irtoaisi kuitenkin aivan Pärmäkosken kotikulmilta Kuortaneella. Paikallinen urheiluopisto järjestää valmentajan ammattitutkinnon tasoista koulutusta entisille huippu-urheilijoille, kaikista lajeista.
– Emme ole lyöneet lukkoon seuraavan kurssin alkamisaikaa, mutta vakuutan, että jos Kristan tasoinen henkilö haluaa mukaan, paikka löytyy, opiston rehtori Olli-Pekka Karjalainen sanoi sunnuntaina.
– Lähtökohtaisesti kiinnostaa ilman muuta. Opiston väki on tätä ajatusta minulle jo markkinoinutkin, Pärmäkoski sanoi koulutuksesta, jonka hiihtokollegoista ovat jo suorittaneet Pirjo Muranen, Virpi Sarasvuo, Kalle Lassila, Ville Nousiainen ja Sami Jauhojärvi.
Kurssilla oppimiaan taitoja Pärmäkoski pääsisi kenties hyödyntämään, jos tarttuu ruotsinkielisen Yle Sportenin hiihtoasiantuntijan Matias Strandvallin tekemään tarjoukseen.
Strandvall valmentaa hiihtäjiä Vöyrin urheilulukiossa, jonne Pärmäkoski olisi enemmän kuin tervetullut valmennuksen avuksi. Ajomatkaa Kuortaneelta tulisi yhteen suuntaan noin tunti.
– Lähtökohtaisesti kiinnostaa tuokin ilman muuta. Tarjouksia otetaan vastaan.
Huikea perspektiivi
Pärmäkoski debytoi arvokisoissa 2009, kun lajin kuningattaria olivat Aino-Kaisa Saarinen ja Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo). Parhaat vuotensa hän urheili Marit Björgenin, Charlotte Kallan, Justyna Kowalczykin ja Therese Johaugin armottomassa puristuksessa ennen kuin tällä vuosikymmenellä alkoi Ruotsin valtakausi.
Nuoremman polven maajoukkuehiihtäjä Jasmin Kähärä sanoi kumartavansa syvään väistyvän suuruuden CV:n edessä.
– Mahtava ihminen ja aivan äärettömän tärkeä esikuvallinen ja ammatillinen esikuva minulle. Krista on opettanut minulle elämästä ja urheilusta niin paljon, että olen ikuisesti kiitollinen.
Pärmäkoskea pari vuotta vanhempi Kerttu Niskanen on kulkenut samaa reittiä Sotkamon lukiovuosista saakka.
– Krista on ollut tärkeä mittatikku ja vertailukohta omassa maajoukkueessa. Päällimmäisenä mielessä ovat nyt ne ajat, kun nousimme nuorina tyttöinä maajoukkueeseen. Siellä oltiin tulokkaina monta kertaa kovilla.