Asuinalueiden eriytyminen voi olla uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle, varoittaa suojelupoliisi (supo).
Supo toteaa tänään tiistaina julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että ulkomaalaistaustaisen väestön ja huono-osaisuuden keskittyminen tietyille suurten kaupunkien asuinalueille lisää riskiä radikalisoitumiselle ja katujengien syntymiselle.
Huono-osaisilla asuinalueilla tarkoitetaan tyypillisesti alueita, joissa on muun muassa matala koulutus- ja tulotaso, korkea työttömyys- ja rikollisuusaste, suuri vieraskielisen väestön osuus sekä heikko luottamus instituutioihin.
Supon mukaan pienituloiset ja ulkomaalaistaustaiset asuvat usein alueilla, joilla on paljon vuokra-asuntoja. Sen sijaan pois suuntautuva muuttoliike voi johtua esimerkiksi alueella sijaitsevan koulun maineesta tai koetuista sosiaalisista ongelmista.
– Radikalisoitumiselle altistavat esimerkiksi sosioekonomisesta huono-osaisuudesta seuraavat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ja mielenterveyden ongelmat, supo lausuu katsauksessaan.
Varjoyhteiskuntien riski
Tiedustelu- ja turvallisuusviranomainen huomauttaa, että eriytyminen eli segregaatio ei suoraan aiheuta katujengien syntymistä tai väkivaltaista radikalisoitumista, mutta huono-osaisuuden kasautuminen altistaa nuoria rikollisten verkostojen värväykselle.
Nuoria värväävät sekä väkivaltaiset ekstremistit että katujengit, supo mainitsee.
– Katujengeihin nuoria houkuttelee esimerkiksi rahan ansaitseminen, sosiaalinen status tai elämysten hakeminen. Väkivaltaisesti radikalisoituvat nuoret tyypillisesti etsivät merkitystä elämälleen ja haluavat kuulua samoin ajattelevien ryhmään.
Supon mukaan ilmiön kannalta olennaista on, muodostuuko muuttoliikkeen myötä joillekin alueille tiettyjen väestöryhmien erillisiä keskittymiä tai rinnakkais- eli varjoyhteiskuntia, joissa rikolliset ja terroristiset verkostot sekoittuvat keskenään.
Poliisiksi pyrkii henkilöitä, joilla on rikollisyhteyksiä
Supon päällikkö Juha Martelius lausui kansallisen turvallisuuden katsauksen julkistamisen yhteydessä Pikkuparlamentissa, että järjestäytynyt rikollisuus on pyrkinyt viime vuosina soluttautumaan yhä voimakkaammin yhteiskunnan rakenteisiin.
Hän mainitsi rikollisia kiinnostaviksi kohteiksi esimerkiksi satamat sekä turvallisuusviranomaiset, kuten poliiisin.
– Yksi yleisimmistä yhteyksistä liittyy aika paljon moottoripyöräjengeihin, Martelius kertoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulun hakijoiden joukosta on löytynyt supon turvallisuusselvitysten kautta henkilöitä, joilla on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Supo tekee vuosittain yli 100 000 turvallisuusselvitystä.
Tiitisen listan antamista tutkijoiden käsiin pohditaan
Supo pohtii parhaillaan, myöntääkö se tutkimuslupia henkilöille, jotka haluavat perehtyä yhä salattuun ”Tiitisen listaan”.
Päällikkö Marteliuksen mukaan tällä hetkellä supolla on harkittavana useita tutkimuslupahakemuksia.
Tiitisen lista on suojelupoliisin vuonna 1990 saama nimilista henkilöistä, joiden on epäilty olleen yhteydessä Itä-Saksan turvallisuuspalveluun Stasiin. Lista on julkisuudessa nimetty supon entisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan.
– Tiitisen lista on aika epämääräistä vihjetietoa. Sen alkuperä on jossain määrin kyseenalainen. Se, miten ihmiset ovat listaan päätyneet, ei ole ihan hirveän selkeää, Martelius toteaa.
Hänen mukaansa lista on edelleen salassa pidettävä, koska se sisältää ulkomaisen viranomaisen tietoja, minkä lisäksi sen sisältö on hyvin kyseenalainen.
– Tiitisen lista voisi olla yksi tietolähde sellaisille Suomen lähihistorian tai Suomen ja DDR:n [Itä-Saksan] suhteiden tutkijoille, jotka käyttäisivät listaa osana lähdemateriaalia.
Kotiopetus voi altistaa äärivaikutuksille
Suojelupoliisi arvioi kotiopetuskoulujen voivan olla yksi esimerkki yhteiskunnan ”varjorakenteista”.
Supossa erityistä huolta aiheuttaa kotiopetuksen suosion nopea kasvu 2020-luvulla sekä lainsäädäntö, joka mahdollistaa epävirallisten kotiopetuskoulujen perustamisen. Kotiopetuksessa olevien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2018.
Supo huomauttaa katsauksessaan, että kotiopetuksen valinneilla perheillä on usein esimerkiksi lapsen terveyteen tai hyvinvointiin liittyviä perusteltuja syitä.
Viranomaisen huoli liittyy nimenomaan erilaiseen ääri-ideologiseen vaikuttamiseen.
Supon mukaan vaarana on, että kotiopetuskoulut voivat pidemmän päälle lisätä yhteiskunnan eriytymiseen liittyviä turvallisuusuhkia, kuten esimerkiksi radikaali-islamistista opetusta.
– Viranomaisten on erittäin vaikea valvoa kotiopetuksessa ja epävirallisissa kotiopetuskouluissa tapahtuvaa opetusta. Toinen keskeinen riski liittyy valtiolliseen vaikuttamiseen ja pakolaisvakoiluun.
Kuka pääsee käsiksi pilvipalveludataan?
Supo nostaa katsauksessaan esiin myös pilvipalveluissa piilevät riskit.
Pilvipalveluilla tarkoitetaan mallia, jossa yritykset voivat ostaa tietojenkäsittelyyn liittyvää kapasiteettia kansainvälisiltä palveluntarjoajilta.
Supon huoli liittyy siihen, mihin pilvipalveluihin ladatut kriittiset tiedot voivat päätyä.
– Pilvipalveluiden käyttäminen heikentää merkittävästi ymmärrystä ja edellytyksiä havaita, ketkä voivat päästä käsiksi pilvessä säilytettävään dataan.
Lisäksi pilvipalveluun tai niitä tarjoaviin yrityksiin kohdistuneet tietoturvaloukkaukset eivät supon mukaan välttämättä ikinä tule asiakkaiden tai Suomen viranomaisten tietoon.
– Valtiolliset toimijat pyrkivät yhä useammin murtautumaan suuriin pilvipalveluihin ja varastamaan asiakkaiden tiedot tätä kautta.
Supon mielestä ongelmana on, että kilpailukykyistä suomalaista tai edes eurooppalaista vaihtoehtoa kansainväliselle pilvi-infrastruktuurille on tarjolla hyvin rajallisesti.
Vartijoita varjolaivoilla
Venäjä ja Kiina ovat yhä eniten Suomea vakoilevat valtiot, supo kertoo.
Venäjää kiinnostaa muun muassa Suomen ulkopolitiikka, Nato-jäsenyyden aiheuttamat muutokset, Suomen rajapolitiikka sekä kriittinen ja sotilaallinen infrastruktuuri.
Supo alleviivaa, ettei Venäjä ole kaikkialla vaikuttava ylivertainen toimija, vaan sen resurssit kohdistuvat tällä hetkellä suurelta osin Ukrainaan.
– Pohjoismaat tai Suomi eivät myöskään rajatilannetta lukuun ottamatta ole olleet Venäjän vaikuttamistoiminnan keskiössä, eikä Suomeen ole kohdistunut joistain Euroopan maista poiketen sabotaasi-iskuja.
Esimerkiksi paljon huomiota saaneissa Itämeren kaapelivauriotapauksissa ei ole ollut todisteita Venäjän valtiollisesta vaikuttamisesta.
Sen sijaan Venäjä pyrkii supon mukaan turvaamaan varjolaivaston aluksia saattamalla niitä laivaston aluksilla sekä sijoittamalla vartijoita aluksille.
- Lue lisää aiheesta: Suojelupoliisi kritisoi Venäjä-spekulaatioita: ”Vahvistaa kuvaa Venäjän kaikkivoipaisuudesta”
Myös Kiinan vakoilu Suomea kohtaan on jatkuvaa ja pitkäaikaista. Supon mukaan Kiina kohdistaa Suomeen henkilötiedustelua ja kybervakoilua, joilla se pyrkii vahvistamaan maailmanpoliittista asemaansa.
Terrorismin uhkataso on pysynyt Suomessa ennallaan, viisiportaisella asteikolla tasolla kolme eli kohonnut.
Supo kertoo, että todennäköisimmän isku-uhkan aiheuttavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät.
Yle seurasi suojelupoliisin kansallisen turvallisuuden katsauksen julkistamista eduskunnan Pikkuparlamentissa suorana lähetyksenä.
Tämä oli päivittyvä artikkeli.