Yrittäjien työtuloon tehdyt tarkistukset ovat nostaneet kymmenientuhansien yrittäjien eläkevakuutusmaksua eli YEL-maksua. Työeläkevakuuttajien vuonna 2025 tarkistamista yrittäjistä lähes puolella työtulo nousi, ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan alustavista luvuista.
Vuonna 2023 tehty lakimuutos määrittelee yrittäjän eläkkeen perustana olevan työtulon aiempaa tarkemmin. Lisäksi se velvoittaa työeläkeyhtiöt tarkistamaan yrittäjien työtulot kolmen vuoden välein.
Taloushallintokonserni Talenomin selvityksen mukaan uudistus on nostanut yrittäjien eläkemaksua keskimäärin 1 294 euroa eli 14,6 prosenttia vuosina 2022–2025. Yrittäjä maksaa YEL-maksua keskimäärin 10 176 euroa vuodessa.
Selvitys tehtiin laskemalla, miten Talenomin asiakkaina vuosina 2022–2025 olleiden yrittäjien maksut ovat kehittyneet viime vuoteen asti.
Yrittäjän työtuloehdotus kaksinkertaistui
Myös lahtelaisen kahvipaahtimo Caffin yrittäjäpariskunta sai työeläkeyhtiöltä työtuloehdotukset, joita yrittäjä Petri Nieminen kuvailee sanalla ”överit”. Ne olivat noin kaksinkertaiset siihen verrattuna, mitä pariskunta normaalisti maksaa.
– Minä olen ihan pöyristynyt siitä, että eläkejärjestelmässä ehdotellaan tällaisia. Yrittäjälle tulee fiilis, että eivät tosiaan ole hommat hallinnassa siellä eläkepäässä.
Tarkistuksissa käytettävissä laskureissa käytetään pohjana yrityksen liikevaihtoa. Nieminen pitää sitä erikoisena.
– Eihän liikevaihto ole yrittäjätulon kannalta keskeisin juttu. Siinä on ihan valtava ero, jos olet vaikka konsulttiyrittäjä tai kaupan alan yrittäjä. Kaupan alan liikevaihtoa syntyy paljon enemmän suhteessa yrittäjätuloon, mutta konsulttiyrittäjällä melkein koko liikevaihto on omaa palkkaa, Nieminen huomauttaa.
Petri Nieminen on toiminut yrittäjänä vaimonsa kanssa yli 20 vuotta. Yrityksellä on paahtimo Lahdessa ja kaksi myymälää pääkaupunkiseudulla. Caffilla on seitsemän työntekijää ja vajaan miljoonan euron liikevaihto.
Niemisen mukaan YEL-järjestelmä on ollut hänenkaltaiselleen keskivertoyrittäjälle toimiva, ja he ovat maksaneet eläkemaksuja suunnilleen sen verran kuin palkkatyöstäkin saisi.
Uudistuksen aikataulu on avoin
Hallitus on uudistamassa YEL-järjestelmää.
Ehdotusta on odoteltu hallituksen huhtikuun kehysriiheen mennessä, mutta sosiaali- ja terveysministeriöstä ei pystytä vahvistamaan tarkkaa aikataulua Ylelle.
Ministeriöstä viestitetään, että asian valmistelu ja vaikutusarviot ovat vielä kesken.
Yrittäjät odottelevat tietoa yrittäjien eläkejärjestelmän uudistuksesta kuin kuuta nousevaa, sanoo Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n Myryn toiminnanjohtaja Liisa Hanén.
Kiire on ymmärrettävä, sillä etenkin pienyrittäjät kokevat nykyjärjestelmän epäreiluna. Maksun perusteena oleva työtulo ei perustu yrittäjän todelliseen ansiotuloon, vaan arvioituun työtuloon.
Järjestelmä ei myöskään ota huomioon yrittäjien tulojen epätasaista jakautumista. Kiinteä kuukausimaksu on sama huolimatta siitä, onko yrittäjällä siinä kuussa tuloja vai ei.
– Moni on laittanut pillit pussiin ihan sen takia, että tilanne on aivan kestämätön tällä hetkellä. Arvioperusteinen ja kaavamainen kiinteä maksu, joka ei elä tulojen mukaan, on ihan järkyttävää monille, Hanén sanoo.
Eläkemaksu ansioiden mukaan
Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä selvitys YEL-järjestelmän kehittämistarpeista valmistui vuoden 2025 lopulla. Kehitysehdotukset lähtevät siitä, että yrittäjän työtulo määrittyy toiminnan verotettavan ansiotulon kautta.
Hanén näkee, että tämä on ainoa oikea suunta. Hän kuitenkin ymmärtää, että kaikkia miellyttävä ratkaisu on vaikea löytää, sillä yrittäjyyttä on monenlaista.
Esimerkiksi Suomen Yrittäjät lähtee siitä, että YEL-maksu perustuu edelleen työtuloon, joka on kokonaisarvio yrittäjän työpanoksen arvosta. Toisaalta myös heidän mallissaan nykyinen työtulolaskuri menee silppuriin.
Hanén korostaa, että valtaosa Suomen yrityksistä on pieniä alle 10 hengen yrityksiä ja noin 70 prosenttia yrityksistä on yksinyrittäjiä. Myryssä ajatellaankin, että kaikkein pienituloisimpien tulisi saada kevennystä maksuihin.
– Toivon, että saamme ulos selkeän mallin, joka ottaa todelliset ansiotulot huomioon ainakin jollain painotuksella. Tarvitsemme läpinäkyvät ja kaikille ymmärrettävät säännöt, koska etenkin nuorten yrittäjien luottamus tähän eläkejärjestelmään on ihan miinusmerkkinen, Hanén sanoo.
Aloite kertoo kärsivällisyyden lopusta
Myös tuoreessa kansalaisaloitteessa vaaditaan, että eläkemaksut perustuvat tosiasiallisesti saatuun yrittäjätuloon. Aloite on kerännyt reilussa parissa viikossa yli 60 000 allekirjoitusta.
Hanén kokee, että aloite viestii ennen kaikkea siitä, että yrittäjiltä loppuu kärsivällisyys. Asiaan kaivataan ratkaisua pikaisesti.
– Eihän palkansaajakaan maksa eläkettä kollegansa tai pomonsa palkan tai firman liikevaihdon mukaan, vaan nimenomaan sen mukaan, paljonko hän itse ansaitsee. Kyllä se koettelee yrittäjän oikeustajua.