BERLIINI Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump esikuntineen on päästänyt valloilleen maailmanlaajuisen myrskyn.
Öljyn hinnat nousevat pilviin, Intiassa on noussut paniikki ruuanlaittoon käytetyn nestekaasun riittävyydestä, Filippiineillä ja Vietnamissa siirrytään toimistoista etäpäiviin bensiinin säästämiseksi.
Myös Euroopassa myrsky tuntuu turvallisuuspolitiikan ohella energiapolitiikassa.
Pommitusten alettua on kirkastunut, että riippuvaisuus muun maailman öljystä ja kaasusta käy hyvin kalliiksi.
Euroopan unionin vihreä siirtymä saattaa tästä vauhdittua.
Kallis tikki Euroopalle
Eurooppa alkoi pikaisesti räpistellä eroon venäläisestä öljystä ja kaasusta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Korvaavia toimittajia löytyi muun muassa Yhdysvalloista ja Lähi-idästä.
Nyt kun koko Lähi-itä on vaarassa leimahtaa liekkeihin, vahvistuu tarve päästä eroon kaikista fossiilisista polttoaineista.
Heti Yhdysvaltojen ja Israelin aloitettua pommitukset raakaöljyn hinta humahti ylös 50 prosenttia ja kaasun hinta lähes saman verran.
Jos sota päättyy muutamassa päivässä ja Hormuzinsalmi avataan uudelleen, energian hinnat todennäköisesti laskevat jälleen. Jos sota jatkuu, siitä tulee kallis tikki Euroopalle.
Kurssi ehti jo kääntyä
Energian hinta oli kuuma poliittinen kysymys jo ennen Iranin vastaisen sodan alkua. Syy: kilpailukyky.
Monet eurooppalaiset yritykset ovat vaarassa hävitä kilpailun kiinalaisille ja yhdysvaltalaisille yrityksille. Yksi selitys on, että näillä on pääsy energiaan, joka on halvempaa kuin Euroopassa.
Eurooppalaiset maksoivat ennen Iranin pommituksia teollisuussähköstä vähintään kaksi kertaa eli sata prosenttia enemmän kuin yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset Business Europen ja Kansainvälisen energiajärjestön mukaan.
Tämä on saanut monet maat kuten Saksan, Italian ja Puolan vaatimaan, että EU:n tulisi hidastaa vihreää siirtymää ja jopa perua jo hyväksyttyjä ilmastoaloitteita.
Yksi syy peruuttamiseen on ollut oikeistopopulistien suosion kasvu politiikassa. He vastustavat yleensä tuulivoimaa ja muuta uusiutuvaa energiaa.
Paine hidastaa vihreää siirtymää kasvoi kasvamistaan viime viikkoihin asti.
Hinta: miljardeja euroja
EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista on maksanut Euroopalle jo useita miljardeja euroja tuoreimman Lähi-idän sodan aikana.
– Konfliktin alusta lähtien kaasun hinta on noussut 50 prosenttia ja öljyn hinta 27 prosenttia, von der Leyen sanoi parlamentissa Strasbourgissa tiistaina.
Komissio esitteli uuden paketin, jolla on tarkoitus nopeuttaa vihreää siirtymää entisestään. Samalla se julkaisi aloitteita, joilla pienennetään eurooppalaisten kuluttajien sähkölaskuja.
Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa Euroopan investointipankin jakama 75 miljardin euron rahoitus puhtaan energian hankkeille.
Yritykset tukevat ilmastotoimia
Samaan aikaan useat suuret ja tärkeät teollisuusyritykset EU:ssa ovat astuneet esiin pelastaakseen vihreän siirtymän. Ne varoittavat, että EU:n ei pidä muuttaa kurssiaan.
Yritykset huomauttavat kirjeessään von der Leyenille, että monet yritykset ovat jo investoineet vihreään siirtymään. Jos EU perääntyy kurssiltaan, se hankaloittaa näiden yritysten elämää.
Sanomalehti Financial Timesin mukaan kirjeen on allekirjoittanut yli sata teollisuusyritystä kuten teräsyhtiö Tata Steel, autonvalmistaja Volvo ja ranskalainen energiajätti EDF.