Iran on Venäjän tärkeimpiä liittolaisia Lähi-idässä ja Yhdysvallat toinen Iraniin kaksi viikkoa sitten hyökänneistä maista. Silti Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin välit vaikuttavat pysyneen ystävällisinä.
Eilen perjantaina yhdysvaltalaismedia Axios uutisoi nimettömiin lähteisiin nojautuen, että Putin tarjoutui siirtämään Iranin rikastaman uraanin Venäjälle osana sodan lopettamiseen tähtäävää sopimusta.
Putinin väitetään esittäneen tarjouksensa Yhdysvaltain presidentti Trumpille puhelussa tällä viikolla. Trumpin kerrotaan kieltäytyneen tarjouksesta.
Aiemmin tällä viikolla Yhdysvallat päätti sallia venäläisen öljyn myymisen väliaikaisesti ja rajoitetusti kuukauden ajaksi. Asiantuntijat ovat arvioineet päätöstä kädenojennukseksi Putinille.
Kun Venäjän on väitetty auttaneen tiedustelutiedollaan Irania tekemään iskuja Yhdysvaltain sotilaskohteisiin, Trump ei ole reagoinut väitteeseen voimallisesti. Venäjä ei ole kommentoinut väitettä.
Ja kun Yhdysvallat ja Israel tappoivat Iranin ylimmän hengellisen johtajan Ali Khamenein, Putin käytti kovaa kieltä ja kutsui tekoa ”murhaksi, joka rikkoo kyynisesti kaikkia ihmiskunnan, moraalin ja kansainvälisen lain normeja”. Paljon tuomitsevaa lausuntoa enempää hän ei kuitenkaan ole tehnyt.
Mistä Putinin ja Trumpin sävyisät välit Iranin sodan yhteydessä kertovat?
– Siitä, että joutuessaan valitsemaan Iranin ja Yhdysvaltojen välillä, Venäjä valitsee Yhdysvallat, sanoo Arkady Moshes, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja.
Moshes huomauttaa, että Venäjän ja Iranin välisessä yhteistyösopimuksessa ei ole mainintaa sotilaallisesta tuesta, toisin kuin esimerkiksi Venäjän ja Pohjois-Korean vastaavassa sopimuksessa.
Katso videolta, kuinka Trump kertoo Fox Newsin haastattelussa Venäjän auttavan Irania ”hiukan”.
Putin ei halua Iranista ydinasevaltiota
Mosheksen mukaan Venäjälle on tärkeää, että vallan muoto Iranissa ei vaihdu.
– Henkilöiden vaihdokset Iranin hallinnossa eivät haittaa Venäjää. Mutta kokonaisvaltainen hallinnon kaatuminen ei ole Venäjän tavoitteiden mukaista.
Iran on ollut Venäjälle hyödyllinen liittolainen koko Neuvostoliiton jälkeisen ajan.
Sen sijaan se, että Iranista ei tule ydinasevaltiota on Mosheksen mukaan myös Venäjän etu.
– Venäjä haluaa varmistaa, ettei Iran saa ydinasetta, sillä sellaisen Iranin naapurissa eläminen ei ole Venäjän intresseissä, Moshes sanoo.
Ydinasevaltioiden määrän lisääntyminen heikentää aseen erityisasemaa. Jos Iranilla olisi ydinase, myös Saudi-Arabia ja Turkki voisivat haluta sellaisen.
Moshes arvioi, että Venäjä tukisi kansainvälistä yhteisöä ja Yhdysvaltoja Iranin rauhanomaisessa ydinaseriisunnassa, mutta samaan aikaan se haluaa, että Iran säilyy sen kumppanina.
Trumpin ja Putinin ystävällisiltä vaikuttavat välit ja tiuhaan toistuvat kahdenkeskiset puhelut antavat vaikutelman siitä, että Putinilla ja Trumpilla olisi meneillään tiivis kahdenkeskinen neuvonpito siitä, mihin suuntaan maailman asioita ajetaan.
– Tämä on juuri sitä, miltä Putin haluaa asioiden näyttävän luodakseen imagoa vahvasta johtajuudesta sekä Venäjän sisällä että ulkomailla, Moshes sanoo.
Hänen mukaansa todellisuus on kuitenkin tätä monimutkaisempi. Venäjä on tärkeä tekijä maailman valtapolitiikassa, mutta sen mahti on heikentynyt. Trump taas on ennen kaikkea on arvaamaton.
Jos Venäjä antaisi Iranille ratkaisevaa tiedustelutietoa, Yhdysvallat reagoisi voimakkaasti
Mosheksen mukaan Yhdysvalloille tärkeintä on, että Venäjä ei jaa tiedustelutietojaan iranilaisten kanssa ja että Venäjä ei aseista Irania ilmapuolustusaseilla.
– Etenkin jälkimmäisiä Iran olisi halunnut, mutta se ei ole niitä Venäjältä saanut. Yhdysvalloissa ollaan tästä tyytyväisiä, Moshes sanoo.
Julkisuudessa esitettyihin väitteisiin siitä, että Venäjä olisi antanut Iranille tiedustelutietoja Yhdysvaltain sotilaskohteista Moshes suhtautuu skeptisesti.
Hänen mukaansa joko tietoa ei ole annettu tai sitten se ei ole ollut tärkeää.
– Jos Venäjä olisi antanut Iranille ratkaisevaa tiedustelutietoa, Yhdysvaltojen reaktio olisi ollut vahvempi, Moshes sanoo.
Hänen mukaansa Trump ei ole etenkään ensimmäisellä presidenttikaudellaan arkaillut Venäjän haastamista niin halutessaan. Hän nostaa esimerkiksi Yhdysvaltojen iskun Wagner-joukkoihin Syyriassa vuonna 2018.
Trump ei luota Putiniin
Yksi Yhdysvaltojen ja Israelin monista sotatavoitteista on ollut Iranin rikastetun uraanin haltuunotto. Sitä arvioidaan olevan runsaat 440 kilogrammaa 60-prosenttisesti rikastettuna.
Arvioiden mukaan Iranin rikastettu uraani on muunnettavissa asekäyttöön viikoissa, ja sitä riittää yli 10 ydinpommin rakentamiseen.
Venäjän tarjous siirtää Iranin rikastettu öljy Venäjälle on Mosheksen mukaan pyrkimys välittää viestiä rakentavuudesta ja yhteyístyöhalukkuudesta.
Venäjä on ollut mukana Iranin Busheherin ydinvoimalan rakentamisessa, joten sillä on tietotaitoa Iranin ydinvoimalakysymyksissä.
Axioksen mukaan Venäjä oli esittänyt vastaavanlaisen tarjouksen myös viime kesäkuussa ennen Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin edellistä sotaa - sekä pari viikkoa ennen Yhdysvaltojen ja Israelin helmikuun lopussa aloittamaa hyökkäystä.
Yhdysvallat ei kuitenkaan Mosheksen mukaan luota Venäjään tässä asiassa.
– He haluavat, ettei tätä rikastettua uraania käytetä. Siksi he haluavat hakea sen itse tai kansainvälisen valvonnan puitteissa, Moshes sanoo.
Hänen mukaansa Yhdysvallat ei myöskään halua jäädä Venäjälle palvelusta velkaa.
Näin venäläiset kommentoivat perjantaina Yhdysvaltojen päätöstä sallia Venäjän öljyn kauppa väliaikaisesti:
Persianlahden öljyntuottajamaiden ahdinko ei ole Putinin intresseissä
Vastauksena Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäykseen Iran on estänyt kansainvälisten öljykuljetusten liikkumista Persianlahdella sijaitsevalla Hormuzinsalmella, jonka läpi kulkee viidennes maailman öljystä.
Iran on iskenyt öljyvarastoihin ja satamiin esimerkiksi Bahrainissa, Omanissa ja Irakissa.
Öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat kohonneet voimakkaasti. Myös venäläisen Urals-öljyn hinta on noin kaksinkertainen EU:n sille määräämään hintakattoon (44,10 dollaria eli noin 38 euroa barrelilta) verrattuna.
Venäjän on arvioitu tienanneen jo yli puoli miljardia euroa Hormuzinsalmen kulkuvaikeuksien aikana.
Mosheksen mukaan Persianlahden maiden öljy-infrastruktuurin tuhoutuminen ei kuitenkaan ole Venäjän pitkäaikaisten tavoitteiden mukaista.
– Putin on opportunisti ja hyödyntää öljyn tämänhetkisen hinnannousun. Mutta tulevaisuudessa Venäjälle on tärkeää saada yhteistyösuhteet Persianlahden öljyntuottajamaiden kanssa ja Venäjä ymmärtää myös tämän aspektin. Moshes sanoo.