Suomi on kiinnostunut kuulemaan lisää Ranskan ilmoittamasta uudesta laajennetusta ydinasesuojasta, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.)
– Aloite Ranskan ydinpelotteen hyödyntämisestä Euroopan laajemman turvallisuuden lisäämiseksi oli positiivinen.
– Suomi ei ole ollut vastaavissa keskusteluissa mukana mutta olemme kiinnostuneita kuulemaan lisää. Euroopan pelotetta pitää vahvistaa, Orpo sanoi.
Orpo kommentoi asiaa Pohjoismaiden ja Kanadan pääministerien Oslossa pidetyn kokouksen tiedotustilaisuudessa sunnuntaina.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi maaliskuun alussa Ranskan laajentavan ydinasepelotettaan ja tarjoavansa eurooppalaisille liittolaisille mahdollisuutta osallistua muun muassa yhteisiin ydinpeloteharjoituksiin.
Orpo lisäsi, ettei Suomen hallituksen esittämällä ydinenergialain muutoksella tavoitella ydinaseita Suomen maaperälle, eikä Natollakaan sellaista suunnitelmissa ole.
– Tarkoituksena on poistaa lainsäädöllisiä esteitä, joita ei muilla pohjoismailla ole.
Ruotsi: Oma ydinasekielto ei sulje yhteistyötä pois
Pohjoismaista keskusteluja Ranskan kanssa ovat käyneet Ruotsi ja Tanska.
Ruotsi on tehnyt poliittisen linjauksen siitä, ettei rauhan aikana ydinaseita sijoiteta maaperälle.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan Ruotsilla ei ole suunnitelmissa sitä muuttaa, sillä Ruotsi kuuluu tukevasti Naton yhteisen ydinpelotteen suojaan.
– Linjaus ei sulje millään tavalla pois mahdollista tulevaa yhteistyötä Ranskan kanssa, Kristersson sanoi tiedotustilaisuudessa.
Tanskan pääministeri Mette Fredriksenin mukaan on tärkeää vahvistaa Natoa sekä Euroopan yhteistä ydinpelotetta. Tanska etenee nyt molemmissa.
– Syvennämme sitoutumistamme Naton ydinpelotteeseen, samaan aikaan hyväksyimme Ranskan kutsun yhteistyön syventämisestä.
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren mukaan myös Norja on valmis keskustelemaan Ranskan kanssa mahdollisesta strategisesta yhteistyöstä.
Omaa ydinasepolitiikkaansa Norja ei muuta.
– Meillä on selkeä linjaus, ydinaseita ei sijoiteta Norjaan.
–Avainasia on, ettei Naton yhteistä ydinpelotetta heikennetä.
Kanada ja Pohjoismaat – arvot yhdistävät
Yhteinen tiedotustilaisuus pidettiin sen jälkeen kun Pohjoismaat ja Kanada ilmoittivat sunnuntaina sopineensa tiiviimmästä yhteistyöstä sotilasteollisuustuotantonsa tehostamiseksi yhteisen puolustuksen, turvallisuuden ja kriisinsietokyvyn tukemiseksi.
Tanskan Mette Frederiksenin mukaan tapa, jolla Yhdysvallat on uhannut Grönlannin haltuunotolla on ollut ennenkuulumatonta.
– Vanha maailmanjärjestys on poissa, hän sanoi.
Tilalle on Frederiksenin mukaan rakennettava jotain uutta.
Kuusi maata lupasivat Oslon kokouksessa myös jatkaa taloudellisen, siviili-, sotilaallisen ja humanitaarisen avun antamista Ukrainalle, Suomen, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Islannin ja Kanadan yhteisessä lausunnossa todetaan.
Suomesta kokoukseen osallistunut pääministeri Orpo sanoi kokouksen olevan tärkeä askel Pohjoismaiden ja Kanadan yhteistyön syventämiseksi.
– Meitä yhdistävät jaetut arvomme ja pohjoinen sijaintimme. Olemme sitoutuneet tukemaan Ukrainaa ja vahvistamaan turvallisuuttamme. Meidän on oltava vahva Nato arktisella alueella, Orpo sanoi.
Orpo kertoi, että Kanada ja Pohjoismaat ovat tehneet merkittäviä investointeja kykyjemme kehittämiseen arktisella alueella.
– Yhteisellä arktisella asiantuntemuksellamme voimme myös tukea liittolaisiamme kehittämään heidän kykyjään.