Ranskalainen tiedustelusotilas ”Vince” on tottunut nukkumaan teltassa, mutta ei näin kylmässä. Lämmittimiä ei saa käyttää, ettei droonin lämpökamera saisi vihiä sijainnista.
– Droonit ovat muuttaneet kaiken, hän huokaa.
Yle ei kerro hänen nimeään, koska se voisi olla turvallisuusriski.
Droonit ovat muuttaneet ja muuttavat etenkin maasotaa, jossa suojautuminen ilmasta tulevalta uhalta on noussut uudelle tasolle. Droonit ovat mukana myös Naton Cold Response -harjoituksessa, jonka taisteluja käydään Rovajärvellä Keski-Lapissa.
Rovajärven mäntymetsissä harjoitellaan nyt erityisellä huolella telttojen ja kaluston naamiointia, komentopaikkojen piilottamista ja radioliikenteen välttämistä.
Maavoimien harjoitusta johtava Jääkäriprikaatin komentaja, eversti Marko Kivelä puhuu myös lämpöjäljen piilottamisesta, joka tarkoittaa joillekin osallistujille yötä avaruuspeiton alla, koska teltan kamiina on kielletty.
– Valmiusyksikön varusmiehet ovat hyvin tottuneita olemaan ilman kamiinaa ja helmikuussa harjoiteltiin myös lumikammissa yöpymistä. Osaaminen on korkealla tasolla siinä suhteessa, Kivelä kehuu.
Jäätäminen tiputti drooneja
Majuri Jukka Pajula Jääkäriprikaatista esittelee rynnäkkökivääri kädessään toisenlaista droonintorjuntaa. Kiväärin älytähtäin laskee ennakkopisteen, johon tähdätä. Tähtäin helpottaa osumista pieneen, lentävään nelikopteriin.
– Liikkuvaan maaliin osuminen on paljon vaikeampaa kuin paikallaan olevaan. Sitä varten meillä on häirintälähetin, jolla kopteri pysäytetään, Pajula kertoo.
Droonien ohjausyhteyksiä ja satelliittinavigointia voidaan häiritä elektronisesti ja drooneja voidaan torjua myös vastadrooneilla.
Drooneihin satsataan nyt paljon ja ne kehittyvät nopeasti. Kaikkivoipia ne eivät kuitenkaan ole.
Sen osoitti Rovajärvelle laskeutunut sumuinen ja jäätävä sääkin. Lentosää on ollut hankala ja muutama nelikopteri on tippunut lapojen jäätymisen vuoksi.
– Täällä pohjoisessa tunnistamme, millainen vaikutus kylmyydellä on drooneihin. Mutta se voi auttaakin meitä, sillä myös vastustajalla on vaikeus käyttää niitä, eversti Marko Kivelä toteaa.
Harjoituksessa droonit eivät kanna räjähteitä
Cold Response -harjoituksessa joukot käyttävät drooneja ainakin tiedusteluun ja oman etenemisreitin selvittämiseen, eversti Marko Kivelä kertoo.
Osalla joukoista on myös hyökkäysdrooneja, mutta ilman räjähdysainetta.
– Eikä sitä iskua viedä niin sanotusti maaliin asti, vaan se keskeytetään varoetäisyyden päässä. Erotuomarit pystyvät kuitenkin kuvaamaan, että nyt tähän tuli isku.
Osumia on Kivelän mukaan tullut, mutta määrää hän ei tiedä.
”Droonit ovat lisä, mutta eivät korvaa mitään”
Suomalaisten varusmiesten koulutus räjähteitä kuljettavien mikrolennokkien käyttöön alkaa tänä vuonna. Droonien käyttöä tiedusteluun ja maalien paikantamiseen on opetettu varuskunnissa jo usean vuoden ajan.
Käytössä on myös kevyitä omasuojalaitteita, joilla lennokkien lähettämiä signaaleja voidaan havaita ja niiden etenemista häiritä.
Droonien keskeinen asema Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa on herättänyt ajatuksia siitä, että Suomen kalliilla hankitut hävittäjät olivat kenties virheostos. Ajatus ei saa tukea Puolustusvoimien joukkoja Cold Response -harjoituksessa johtavalta prikaatikenraali Manu Tuomiselta.
– Sanoisin, että droonit ovat lisä muiden kyvykkyyksien päälle. Eivät droonit niitä korvaa.
Tuomisen mukaan Nato on tehnyt viime vuosina paljon työtä droonitoiminnan eteen ja on hyvin hereillä siitä, miten omia järjestelmiä pitää kehittää.
Suomella drooneja on vielä vähän ja uusia on luvassa tänä vuonna.
– Droonithan kehittyvät valtavaa vauhtia. Siksi niitä ei hankita kovin suurta määrää valmiiksi vaan haetaan sopivalla määrällä kokemuksia ja pyritään sitten kehittämään niitä järjestelmiä, eversti Marko Kivelä sanoo.
Tärkeää tietoa saadaan myös Cold Response -harjoituksesta, jossa osallistujamailla on mukana erilaisia drooneja.