Erikoinen ja huolestuttava. Näillä sanoilla Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomisto tiivistää mielikuvan, joka hänellä on Utsjoen opettajien työilmapiiristä.
Utsjokisuun peruskoululla ja saamelaislukiossa työilmapiiri on ollut jo vuosia tulehtunut. Kunnanjohtaja Päivi Kontion mukaan tilanne näkyy esimerkiksi kuppikuntina ja käytänteiden epäselvyytenä. Taustalla ovat muun muassa yhteisten ohjeistusten puuttuminen ja palkanmaksun epäselvyydet.
Ongelmien pääsyynä kunnassa pidetään vaikeutta löytää vakituista rehtoria. Virkaan vaaditaan saamen kielitaitoa, joten tehtävää ovat hoitaneet usein määräaikaiset suomenkieliset rehtorit.
Tuomisto uskoo kielivaatimuksen vaikeuttavan rehtorin löytämistä, mutta näkee, ettei se voi olla ongelmien juurisyy.
– Jos koulussa on viiden vuoden aikana ollut viisi rehtoria, koulun rakenteen perusasiat eivät todennäköisesti ole kunnossa. Vaihtuvuus on poikkeuksellisen suurta.
Henkilöstön välisiä jännitteitä on välillä kaikkialla, mutta Utsjoen tilanne ei kuulosta hänestä enää tavanomaiselta.
– Jo se, että vaikea tilanne on pitkittynyt vuosia kestäväksi, tekee siitä erityisen haastavan. Epävakaa ja vaikea tilanne on ikään kuin ”normalisoitunut”, Tuomisto arvelee.
Rehtorille kasaantuu tehtävää
Utsjokisuun ja Saamelaislukion nykyinen rehtori Satu Labigne aloitti tehtävässä syksyllä 2024. Hän ei ole saamenkielinen, joten hän tekee töitä määräaikaisena.
– Jo rekryvaiheessa minulle kerrottiin, että työyhteisössä on ollut haasteita kauemman aikaa.
Labigne on tehnyt töitä opetusalalla 26 vuotta. Sanojensa mukaan hän ei ole nähnyt Utsjoen kaltaista toimintaympäristöä muualla.
– Toimintamallit ja -ympäristö ovat epätavallisia, sen enempää en halua avata.
Labigne kertoo yrittäneensä puuttua ongelmiin normaalilla ja napakalla johtamisella. Hän korostaa, että suurin osa henkilökunnasta on ammattimaista ja osaavaa, eivätkä haasteet koske koko henkilökuntaa.
Hän arvelee, että rehtorin vaihtuvuuteen vaikuttavat kapeaksi tehdyt toimintamahdollisuudet, jotka vähentävät työn mielekkyyttä.
Rehtorille kasaantuu myös runsaasti tehtäviä, vaikka alaisia tai oppilaita ei ole paljon. Rehtorilla alaisia on 23, koulussa oppilaita reilut 40. Varsinaista apulaisrehtoria tai lukion vastuuopettajaa ei ole, jolloin rehtorilta vaaditaan pitkää työpäivää.
Kunta puuttuu asiaan
Utsjoki on päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin, jotta kunnan peruskoulun vaikea työilmapiiri kohenisi.
Sivistyslautakunta päätti tiistaina, että koulun tilannetta seurataan aktiivisesti. Lisäksi kunta työnantajana ryhtyy työilmapiiriä parantaviin toimenpiteisiin, joita ovat esimerkiksi sairauspoissaolojen ja palkanmaksun ohjeistusten laatiminen, neuvottelukäytäntöjen ja vastuiden selkeyttäminen sekä yhteisten toimintatapojen laatiminen.
OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomisto hämmästelee Utsjoen kunnan suunnitelmia työhyvinvoinnin parantamisesksi. Hänen mielestään kyseessä ovat työpaikkojen perusasiat, jotka jokaisessa kunnassa pitäisi olla jo kunnossa.
Niku Tuomiston mukaan koulun ongelmat eivät ratkea ilman rehtoria, vaikka kunnan puolella päätettäisiin muutoksista. Rehtorin tehtävästä tulisi Tuomiston mielestä rakentaa ihmisen kokoinen ja riittävästi resursoitu, ja organisaation tulisi tukea johtajan työtä.