Lapissa yritetään saada kaivannaisjätteiden kierrätys vauhtiin.
Tällä hetkellä suurin osa kaivannaisjätteistä käytetään maanalaisten kaivosten täyttämiseen, kaivosalueiden teiden ja patojen rakentamiseen tai läjitetään kaivosalueelle loppusijoitukseen.
Outokummun kromikaivoksella Keminmaassa aiotaan saada kaivosten sivuvirrat huomattavasti nykyistä laajempaan hyötykäyttöön.
Outokumpu luo tietokannan kaivannaisjätteensä tarkasta sisällöstä. Sen avulla on tarkoitus löytää yrityksiä, jotka kehittäisivät sivuvirroista uusia tuotteita, joilla ne voisivat tehdä kauppaa.
Sivuvirtoja voisi käyttää esimerkiksi vähähiilisenä sementinkorvaajana.
– Tavoite on rakentaa niiden hyödyntämiseen teollinen ekosysteemi, joka voidaan myöhemmin skaalata ensin Lapin muihin kaivoksiin ja sitten koko Eurooppaan, kertoo Outokummun ferrokromiliiketoiminnan johtaja Martti Sassi.
Outokummun kaivoksella syntyy vuosittain noin kolme miljoonaa tonnia erilaisia sivuvirtoja.
Tavoitteena myös yksinkertaistaa sääntelyä
Sivukiven ja rikastushiekan jatkojalostusta vaikeuttaa niiden luokitteleminen kaivannaisjätteeksi, minkä vuoksi hyödyntämiseen kaivosalueen ulkopuolella vaaditaan erillinen ympäristölupa.
Martti Sassi luonnehtii sivuvirtoihin liittyvää sääntelyä varsin moniulotteiseksi.
– Sitä koskevat Suomen laeista muun muassa jäte-, ympäristönsuojelu- ja kemikaalilainsäädäntö. Lisäksi siellä on EU-tason kaivosjätedirektiivi. Koko kehikko on niin monimutkainen, että tässä on selkeästi yksinkertaistamisen paikka, Sassi sanoo.
Outokummun ympäristöluvan mukaan sivukivi ei ole jätettä, jos se toimitetaan rakennus- tai muuhun toimintaan välittömästi tai kohtuullisen lyhyen varastointiajan jälkeen.
Kierrätys hyödyttää kaivosalaa ja ympäristöä
Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan kaivostoiminnan ja louhinnan osuus kaikesta jätteestä on noin 77 prosenttia. Vuonna 2023 kaivannaisjätettä kertyi yhteensä 94 miljoonaa tonnia.
Kierrätyksen kasvattamisesta kertyisi monenlaista hyötyä. Esimerkiksi kaivannaisjätteiden loppusijoittaminen kaivannaisjätealueille on kallista.
– Vähentämällä loppusijoitettavien kaivannaisjätteiden määriä voidaan helpottaa kaivannaisjätealueiden hallintaa ja sulkemista, lisätä toiminnan kustannus- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentää ympäristöriskejä, kommentoi GTK:n johtava asiantuntija Päivi Kauppila.
Lisäksi neitseellisten materiaalien tarve vähenisi.
– Se säästää energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun jo louhittua ja murskattua tai hienonnettua kiviainesta, esimerkiksi rikastushiekkaa, hyödynnetään tehokkaammin, Kauppila sanoo.
