Vielä vähän aikaa sitten Matilda Laurilalla ei juuri ollut kokemusta Turun alueen työmahdollisuuksista.
– Suuret yritykset tietää ja tunnistaa, mutta pk-yritykset ovat jääneet tuntemattomiksi, kertoo lääketieteellistä tekniikkaa ja terveysteknologiaa Turun yliopistossa opiskeleva Laurila.
Hän ei ole ainut, jolla tietoa uramahdollisuuksista ei ole.
Turun nuorkauppakamarin teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet opiskelijoista kokee tuntevansa alueen työmahdollisuudet huonosti. Se on kyselyn mukaan suurin syy siihen, etteivät nuoret jää valmistumisensa jälkeen töihin alueelle. Kyselyyn vastasi yli 426 turkulaisopiskelijaa.
Opetushallituksen tilastopalvelu Vipunen kertoo, että Varsinais-Suomeen jää alueella valmistuvista alle 60 prosenttia. Parhaiten osaajansa pitää Uusimaa, jonne jää noin 83 prosenttia valmistuneista.
Yritysten ja opiskelijoiden välillä on kuilu
Moni kuitenkin haluaisi jäädä töihin opiskelumaakuntaansa.
Nuorkauppakamarin kyselytutkimuksen mukaan Turkuun haluaisi jäädä 60 prosenttia vastaajista, mutta vain 29 prosenttia todennäköisesti jää.
– Ne ovat aika isoja tuloksia, sanoo Marko Suominen.
Hän on vetänyt Turun nuorkauppakamarin Kuilu-projektia, jossa yritetään kaventaa kuilua työnantajien ja korkeakoulujen välillä.
Videolla Marko Suominen pohtii syitä sille, etteivät opiskelijat tunne työmahdollisuuksia.
Projektiin kuuluu myös mentorointiohjelma, jonka alussa keskityttiin kymmeneen opiskelijaan. Viisi heistä oli kansainvälisiä.
Mentoreiksi opiskelijat saivat Turun nuorkauppakamarin jäsenistöä.
– Tavoitteena oli tuoda Turun alueen yrityksiä tutuksi. Samalla annettiin tietoa työelämän vaatimuksista ja työn hakemisesta, Suominen kertoo.
Lisäksi opiskelijoille on järjestetty muun muassa yritysesittelyjä.
Marko Suominen työskentelee Turun Teräskalusteessa, joten hän katsoo asiaa myös työnantajan näkökulmasta. Hänen työpaikallaan päätettiin pari vuotta sitten alkaa satsata nuoriin.
– Nuorilla on sellaista tietotaitoa, jota meillä vanhemmilla välttämättä ei ole, ja varsinkin teknologiatietämystä enemmän, hän sanoo.
Käytännön oppia työelämästä
Matilda Laurila on yksi noin vuoden kestäneeseen mentorointiin osallistuneista.
Hän piti erityisesti siitä, että sai yhdessä mentorinsa kanssa päättää, mitä asioita käytiin läpi.
– Sain paljon oppia esimerkiksi siitä, mitä työelämä ja arki yrityksissä on, kuinka paljon se eroaa vaikka opiskeluista, hän kertoo.
Laurila uskoo, että mentorointi auttaa työllistymisessä konkreettisillakin tavoilla, kuten miten tehdä ansioluettelosta tai hakemuksista parempia ja laittaa Linkedin kuntoon.
Suurin oppi oli ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä yrityksiin.
– Yleensä ihmiset haluavat auttaa ja kertoa, mitä tekevät työkseen.
Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että mentorointiohjelmaa on tarkoitus laajentaa ensi vuonna.
Nyt mukana on ollut teknillinen tiedekunta, mutta keskusteluja muiden tiedekuntien ja korkeakoulujen kanssa käydään parhaillaan. Myös yritykset ovat olleet kiinnostuneita.
– Keskitymme 30–40 opiskelijaan, yritämme saada heille harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja, Marko Suominen sanoo.