Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
”Olen epäonnistunut.”
Ammattisotilas Jani Pekkisen itsesyytökset ovat musertavia.
Puolustusvoimissa työskentelevä mies on vuosien sinnittelyn jälkeen myöntänyt itselleen, ettei jaksa enää kantaa työkuormaansa.
Pitkälle sairauslomalle jääminen on kuitenkin kova paikka ihmiselle, joka tuntee työstään painavaa vastuuta ja on ollut siitä aina motivoitunut.
– Ajattelin, että en ole täyttänyt omaa tehtävääni tai olen pettänyt jonkun luottamuksen työtehtävissäni, Pekkinen kuvailee nyt, noin vuosi tuota hetkeä myöhemmin.
Raskaista ajatuksista huolimatta hän kertoo ymmärtäneensä, ettei vaihtoehtoja enää ollut.
Yle on selvittänyt laajasti ammattisotilaiden työssä jaksamista. Selvityksen perusteella Jani Pekkisen tapaus ei ole ainutkertainen. Puolustusvoimissa työskentelevät sotilaat ovat paikoin kovan työtaakan alla, mikä on johtanut väsymisiin ja sairauslomiin.
Pekkinen suostui puhumaan asiasta julkisesti, koska toivoo, että se auttaisi muita samassa tilanteessa olevia sotilaita ”vetämään käsijarrun päälle”.
Jani Pekkinen tietää, että heitä on.
Hän myös tietää, että sotilaat venyvät korkean työmoraalinsa vuoksi usein viimeiseen asti, vaikka se uhkaisi omaa terveyttä.
Niin Pekkisellekin kävi.
Töitä iltaisin ja öisin
Viime vuosien maailmantilanteella on ollut kiistaton vaikutus Puolustusvoimien henkilöstön työmäärään.
Nykytilanteen juuret ulottuvat kuitenkin kauemmas, vuosina 2012–2015 tehdyn puolustusvoimauudistuksen aikaan. Silloin Puolustusvoimien henkilöstömäärää leikattiin noin 2 300 työntekijällä.
Sotilaita edustavien liittojen mukaan työtehtävien määrä pysyi silti suurena.
– Missään vaiheessa ei ollut selkeää näkemystä, mitä jätetään tekemättä. Ihmisiä laitettiin tekemään useampaa tehtävää päällekkäin, Päällystöliiton puheenjohtaja, kapteeni Marko Jalkanen sanoo.
Jani Pekkinen kertoo, että hän oli yksi heistä.
Pekkinen kertoo työskennelleensä tuolloin sotilaspoliisiupseerina rannikkoprikaatissa. Hän sanoo vastanneensa laajasti muun muassa sotilaspoliisialan suunnittelusta ja johtamisesta, vartioinnista sekä muista turvallisuusasioista.
– Uudistuksen yhteydessä tietoturvapäällikkö ja turvallisuusupseeri eläköityivät. Hoidettavakseni tulivat oman tehtäväni päälle tietoturvapäällikön tehtävät ja osa turvallisuusupseerin töistä. Lisäksi tein turvallisuuspäällikön ja lupahallintosihteerin sijaisuuksia, Pekkinen kertoo.
Hän alkoi hoitaa työasioitaan iltaisin ja jopa öisin kotonaan tai pitkien sotaharjoitusten lomassa.
Sotilaan mentaliteettiin kuuluu, ettei aikatauluista tai alaisten asioiden hoitamisesta tingitä.
Pekkinen kertoo, että vaihtoi myöhemmin työpistettä ja siirtyi 2. logistiikkarykmenttiin. Työtaakka pysyi silti hänen mukaansa suurena.
Kuormitus alkoi näkyä flunssina ja univaikeuksina.
Kun Venäjä sitten aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan 2022, työ otti lisää kierroksia. Suomi alkoi esimerkiksi tukea Ukrainaa puolustusmateriaalilla.
– Se toi pöydälle asioita, joita ei oltu koskaan aiemmin tehty. Ammatillisesti ne olivat todella mielekkäitä, mutta henkilöstöllä oli jo valmiiksi kädet täynnä töitä.
Nato-jäsenyys käänsi arkea edelleen uuteen asentoon. Sotilaat harjoittelivat yhä enemmän, reservin kertausharjoitusmäärät kasvoivat, yhteistyö kansainvälisten joukkojen kanssa yleistyi, tuli uusia tietojärjestelmiä ja niin edelleen.
Jani Pekkinen kertoo olleensa välillä työssä kuormittumisen vuoksi lyhyemmillä sairauslomilla mutta palanneensa melko pian takaisin. Taas työt hoidettiin. Aikataulut pitivät.
Oma takki oli tyhjä.
Muutos aiempaan selkeä, sanoo kapteeni
Työuupumusta kokevien sotilaiden määrää tai ongelman todellista laajuutta Puolustusvoimissa on vaikea tietää.
Työuupumukselle ei ole olemassa omaa diagnoosiaan, jonka vuoksi Puolustusvoimilla ei ole antaa Ylelle tilastotietoa siihen liittyvistä sairauspoissaoloista.
Haastattelut ja asiakirjat kuitenkin osoittavat, että ongelma on olemassa ja siitä on alettu puhua Puolustusvoimissa viime vuosina yhä enemmän.
Kaikki neljä artikkeliin haastateltua Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuspäällikköä kertovat tietävänsä tapauksia, joissa sotilas on ollut vaarassa uupua tai jo uupunut suuren työkuorman alle.
Porin prikaatissa Säkylässä työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkönä toimiva kapteeni Kari Sorkkila sanoo, että muutos aiempaan on selkeä.
– Kun itse olin aiemmin kouluttajana, en muista, että koskaan vaikkapa työuransa alussa oleva sopimussotilas olisi kertonut kuormittuneisuudestaan. Tänä päivänä näitäkin esimerkkejä valitettavasti löytyy.
Kapteeniluutnantti Ilkka Siiri toimii työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkönä 2. logistiikkarykmentissä, Turussa.
Hän on havainnut, että moni tulee puhumaan ongelmistaan vasta kun tilanne on jo pitkällä: nukkuminen ei enää onnistu, verenpaineet ovat tapissa ja perhe-elämäkin on kärsinyt.
– Kuormitus on kasvanut erityisesti asiantuntijatason tehtävissä, joissa esimiehetkin pääsääntöisesti toimivat. Vaatimuksia tulee ylhäältä ja alhaalta. Esimies koettaa pitää huolta alaisistaan ja itsestään ja saada tehtävät määräaikaan mennessä tehtyä, Siiri kuvaa.
Rannikkolaivaston työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, kapteeniluutnantti Jan-Henrik Kankare sanoo, että Natoon liittyminen on tuonut mukanaan paljon hyvää mutta myös kasvattanut vaatimuksia.
Samalla esimerkiksi Itämeren kaapelivaurioiden selvittelytyöt ovat osaltaan tulleet merivoimien tontille.
– Meille on normaalia olla jatkuvasti valmiudessa, mutta valmiustehtäviä ja velvoitteita on tullut yhä enemmän. Merimies on merellä keskimäärin sata vuorokautta vuodessa, joskus enemmänkin, ja tuskin tehtävät tästä vähenevät.
Eri puolille Puolustusvoimia on tehty viime vuosina useita työsuojelutarkastuksia. Asiakirjojen perusteella osassa yksiköistä on koettu psykososiaalista kuormitusta johtuen muun muassa kovasta kiireestä ja työtahdista.
Sotilaita edustavat liitot ovat tuoneet pitkään esiin huoltaan sotilashenkilöstön työkuormasta.
Ylen tekemissä haastatteluissa ei nouse esiin erityistä kritiikkiä siitä, etteikö Puolustusvoimat olisi pyrkinyt reagoimaan työntekijöiden kuormitukseen. Enemmän ongelmana pidetään sitä, että sotilaita on liian vähän suhteessa työn määrään.
Toisaalta liitot ovat tuskastelleet, ettei Puolustusvoimien vanhaan työaikalakiin ole saatu muutosta, vaikka se esimerkiksi mahdollistaisi joustavammin lepojaksot pitkien harjoitusten lomassa.
– Työaikalaki-asiaa on pyöritelty jo monta vuotta tuloksetta, mikä on aika turhauttavaa. Tarvitsemme konkreettisia muutoksia, sanoo Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Ville Viita.
Pääesikunta: Ei laajamittainen ongelma
Puolustusvoimien pääesikunta sanoo tietävänsä, että henkilöstön keskuudessa on ilmennyt pitkäkestoiseen työkuormittumiseen liittyvää oireilua.
Sairauslomat ovat pääesikunnan mukaan kuitenkin olleet yksittäisiä. Tapaukset liittyvät koko henkilökuntaan, eivät vain sotilaisiin.
Puolustusvoimat seuraa työntekijöidensä jaksamista muun muassa vuosittaisilla kyselyillä.
Pääesikunnan henkilöstöosaston apulaisosastopäällikön eversti Marko Hirsimäen mukaan ne eivät ole paljastaneet laajamittaista uupumusongelmaa: viimeisten kahden vuoden aikana noin 10 prosenttia vastaajista on kertonut henkisestä uupumuksestaan.
Puolustusvoimat kuitenkin tunnistaa, etteivät viralliset kyselyt tai sairauslomien määrätkään välttämättä kerro koko totuutta. Eversti sanoo, että työntekijät saattavat voida huonosti jo paljon ennen kuin se konkretisoituu sairauspoissaoloiksi: Puolustusvoimien henkilöstö on hyvin tunnollista, ja moni voi sinnitellä siksi viimeiseen asti.
Puolustusvoimat on Hirsimäen mukaan tehnyt useita toimenpiteitä, jotta henkilöstön hyvinvointia saataisiin pidettyä yllä.
Esihenkilöitä on esimerkiksi koulutettu tunnistamaan työuupumusta ja tarjoamaan tukea, työterveyshuollon palveluita on lisätty ja pääesikuntaan on perustettu tämän vuoden alussa työkykyala, jonka tavoitteena on kehittää työkyky- ja työhyvinvointijohtamista koko Puolustusvoimissa.
Mitä tulee työntekijämäärään, kyse on ensisijaisesti poliittisista päätöksistä.
Marko Hirsimäki huomauttaa, että työntekijöitä on jo lisätty.
Everstin mukaan henkilöstömäärä kasvaa jatkossakin. Hän viittaa vuoden 2024 valtioneuvoston puolustusselontekoon, jossa asiaa linjataan.
Sekä liitot että työ- ja palvelusturvallisuuspäälliköt ovat huolissaan, että henkilöstön lisääminen tapahtuu pitkään jatkuneeseen työkuormaan nähden liian hitaasti.
Moni huomauttaa, että uusien sotilaiden saaminen täyteen käyttöön edellyttää usein pitkää perehdyttämistä ja kouluttamista, eli apu arkeen tulee viiveellä.
Sotilaiden eläkeuudistuksetkaan eivät ole helpottaneet tilannetta: sotilaat ovat töissä yhä pidempään, mutta eivät pysty enää loppupäässä tekemään samoja asioita kuin nuoremmat työntekijät.
Jani Pekkinen on sittemmin palannut töihin. Hän sanoo, että on aloittamassa uudessa työtehtävässä Puolustusvoimissa ja kokee siitä innostusta.
Tie työuupumuksesta toipumiseen on ollut pitkä, mutta se on myös opettanut, että kaikesta selviää.