Tytti Koivusaaren tallilla Tornion Kaakamossa kävi sunnuntaina kutsumaton vieras. Koivusaari oli itse käymässä Oulussa, kun hän sai videopuhelun yhden hevosen omistajalta.
– Hän oli tullut tallille ja hevosen loimen pois ottaessaan huomannut, että koko sen peräpää oli raadeltu, Koivusaari kertoo.
Tallin lähistöllä on nähty aiemmin ilveksiä, joten syyllisen jäljille oli helppoa päästä.
Suomenhevonen Tinka selvisi tapahtuneesta, mutta on ollut apea ja kipeä. Sen haavat vaativat todennäköisesti antibioottihoitoa. Myös aitauksen kaksi muuta tammaa saivat lievempiä vammoja.
Koivusaaren mukaan hevoset ovat olleet melko rauhallisia tapahtuneen jälkeen. Iltapimeällä ne näyttävät kuitenkin pelkäävän metsää.
Ensimmäinen yö meni vartioidessa ilveksen paluun varalta.
Alueen ilvekset ovat lisääntyneet
Tornion riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Esa Kurtti pitää tapahtunutta todella erikoisena.
– Ei ainakaan tyypilliseltä kuulosta, että ilves kävisi hevosen kimppuun. Luulisin, että ilveskin osaa katsoa mihin sen rahkeet riittävät.
Tornion seudulla ilveshavainnot ovat lisääntyneet kuluvan kevättalven aikana. Kylällä liikkuu puheita siitä, että alueella pyörisi jopa kymmenkunta ilvestä.
Luonnonvarakeskus Luken mukaan ilveskanta on korkea koko maassa. Kannan kasvaessa elinpiirit alkavat täyttyä, ja nuoret yksilöt siirtyvät lähemmäs ihmistä, arvioi Luken tutkija Annika Herrero.
– Ilves myös sopeutuu elämään lähellä ihmistä, vaikka esimerkiksi metsänpeittoa tarvitseekin. Ihminen näkee sopeutumisen muutoksena käytöksessä.
Sitä, miksi ilves käy hevosen kimppuun, ei Herrero osaa suoriltaan sanoa. Hevoset eivät kuulu luontaisesti ilveksen ravintoon.
– Ilvekset voivat toki erehtyä saaliin koosta, jos hevonen on ollut vaikka makuullaan. Tai sitten ilves on kuvitellut pystyvänsä hevosen saalistamaan, Herrero pohtii.
Riistakeskuksen Lapin riistapäällikön Sami Tossavaisen mukaan yksilömäärän kasvaessa myös kotieläimille tapahtuvat vahingot kasvavat.
Vaarallisen eläimen poistosta päättää poliisi
Ihmisten asuinalueilla liikkuvan ja mahdollisesti vaarallisen eläimen poistamisesta päättää poliisi. Ensisijainen toimenpide on petoeläimen karkottaminen. Toistuvasti alueella vieraileva ja uhkaa tai vaaraa aiheuttava eläin voidaan lopettaa.
Omaisuuden osalta, joihin kotieläimet myös luetaan, tilanne on hieman toinen, kertoo Lapin poliisin valvonta- ja hälytyssektorin johtaja, ylikomisario Mika Lauri.
– Kynnys eläimen lopettamiselle on korkea ja vaatii huomattavan omaisuusvahingon täyttyäkseen. Tilanteissa, missä petoeläin on tappanut lampaita tai mullikoita muutamia kappaleita, eläimestä on ensisijaisesti tehty karkotuspäätös, Lauri sanoo.
Tytti Koivusaari on laittanut tallin tapahtumista tietoa ja kuvia poliisille sekä paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle. Poliisi sanoi hänelle puuttuvansa ilveksen toimintaan, jos eläin uhkaa ihmistä.
– Ei mielestäni metsän villieläinten tarvitsisi ihan näin lähellä asutusta asua. Toivottavasti asialle tehdään jotain, Koivusaari sanoo.