Seinäjoen kaupungin tarkka taloudenpito alkaa tuottaa tulosta. Vuoden 2025 tilinpäätös ylsi 6 miljoonaa euroa plussalle.
Se on suunniteltua enemmän ja edellisvuoteen verrattuna parannusta on jopa 9 miljoonaa euroa.
Myös koko kaupunkikonserni, jossa ovat mukana kaupungin omistamat yhtiöt, teki 11 miljoonan ylijäämäisen tuloksen.
Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä pitää tulosta onnistumisena.
– Hyvä tulos ja samalla tiedostamme, että taloudenpito on pitkänmatkan juoksua.
Kiiskilä kehuu, että jokaisella toimialalla on tehty töitä kulujen karsimisessa.
Toimintakatteen kasvu on Seinäjoella erityisesti haluttu pistää kuriin. Se tarkoittaa kulujen kasvua suhteessa tuottoihin. Nyt se alkaa olla tavoitellulla tasolla ja oli viime vuonna 1,6 prosenttia.
– Ilman sopeutuksia se olisi kasvanut taas 4 prosenttia ja jokainen prosentti tarkoittaa kahta miljoonaa euroa, kertoo rahoitusjohtaja Mika Itänen.
Palveluissa voi näkyä
Valtuusto hyväksyi rakenteellisen sopeutusohjelman toissa vuonna ja sen tulokset alkavat näkyä. Ohjelman tarkoitus on löytää pysyviä säästöjä.
Viime vuonna käytiin läpi esimerkiksi kaikki tietojärjestelmien ohjelmistolisenssit, joista saatiin säästöä 80 000 euroa vuodessa. Lisäksi toteutettiin esimerkiksi varhaiskasvatuksen johtajuusjärjestelmän ja toiminnan muutos.
– Kesällä viilattiin myös päiväkotien aukioloja, mikä on tehokas konsti, sanoo Kiiskilä.
Kaupunginjohtaja pitää edelleen kaupungin palvelujen tasoa hyvänä. Kiiskilän mukaan erilaisissa kyselyissä kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä.
– On mahdollista, että myös tyytymättömyyttä tulee. Silti uskon, että taloudellinen tilanne tiedostetaan ja ihmiset myös odottavat, että kaupunki reagoi ja pelaa tarkan markan peliä, miettii Kiiskilä.
Tällä hetkellä tehdään tarkastelua kouluverkkoon ja se aiheuttaa luonnollisesti myös soraääniä.
Rakenteellinen sopeutusohjelma on 20 miljoonan euron paketti, josta 6 miljoonaa kohdistuu kouluverkkoon.
Investoinneille pohjaa
Seinäjoki on kuitenkin edelleen kasvukaupunki, joka myös investoi.
Viime vuonna asukasmäärä kasvoi 650 asukkaalla ja väkeä on nyt enemmän kuin koskaan kaupungin historiassa. Kasvu oli suhteellisesti maan korkeimpia.
Kaupunki käytti investointeihin viime vuonna 31 miljoonaa euroa ja koko konserni 63 miljoonaa euroa.
Kaupunki nosti viime vuodeksi tuloveroprosenttiaan ja se auttoi myös. Verotulot olisivat kasvaneet enemmänkin, mikäli työttömyys ei olisi lähtenyt kasvuun.
Kaupungin taloudessa on silti kestävyysvajetta, joka pitäisi kuroa, jotta investoinnit ja palvelut voidaan rahoittaa kestävästi.
Kertynyttä ylijäämää on kaupungin taseessa noin 24 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernilla 136 miljoonaa euroa. Puskuria tarvittaisiin kaupungin taseeseen vielä lisää.
Velkamäärä kasvoi viime vuonna ja lainaa on nyt 5 549 euroa asukasta kohden.
– Velkamäärän laskemiseen tarvitaan 10 miljoonan euron vuosittaisia tuloksia, huomauttaa Itänen.
Toiveena on myös, että jäihin laitettu valtionosuusjärjestelmän uudistus vietäisiin läpi.
Seinäjoki olisi saanut liki 12 miljoonaa euroa enemmän valtionosuustuloa, jos uudistus olisi toteutettu suunnitellusti.