Tästä tulee pitkä yö, turkkilainen Hasan mietti kävellessään kohti rajaa. Oli joulukuu vuonna 2018. Hasan ja neljä muuta olivat maksaneet salakuljettajalle päästäkseen pois kotimaastaan.
– Kun näin kotimaan kaupungin valot, tuntui että alkoi sydänkipu. En halunnut lähteä, mutta oli pakko, hän sanoo.
Vuonna 2016 osa Turkin armeijasta yritti syöstä vallasta maan presidentin Recep Tayyip Erdoğanin. Vallankaappaus päättyi nopeasti epäonnistumiseen, ja sitä seurasivat puhdistukset kouluissa, mediassa ja oikeuslaitoksessa.
Yksi työnsä menettäneistä oli 35-vuotias opettaja Hasan. Valtio sulki hänen koulunsa pian vallankaappauksen jälkeen. Koulu kuului Gülen-liikkeeseen, jota Erdoğan syytti salaliitosta.
Gülenia on kuvattu maltilliseksi islamilaiseksi liikkeeksi. Sen johtaja oli Yhdysvalloissa vapaaehtoisessa maanpaossa asunut saarnaaja Fethullah Gülen.
Kun Hasan meni työpaikalleen hakemaan tavaroitaan, poliisi pysäytti hänet.
Yle ei kerro Hasanin oikeaa nimeä hänen turvallisuutensa vuoksi.
Poliisi löysi Hasanilta yhden dollarin setelin. Turkin hallitus on pitänyt sitä salaisena merkkinä gülenistien salaliittoon kuulumisesta.
– Olin pidätettynä yhden yön ajan. Sillä välin poliisit veivät kotoani todisteina tietokoneeni, perheenjäsenteni puhelimet ja Gülenin kirjoittamat kirjat.
Yöllinen pako kumiveneellä
Hasania syytettiin aseellisen terroristijärjestön jäsenyydestä. Työpaikka, seteli, kirjahyllystä löytyneet kirjat ja tietyn sanomalehden tilaaminen riittivät todisteeksi.
Niiden lisäksi Hasanin puhelimesta löytyi jälkiä poistetusta Bylock-sovelluksesta. Se on vapaasti saatavilla ollut viestisovellus, jota monet gülenistit käyttivät. Turkin hallitus on pitänyt sitä osoituksena liikkeen jäsenyydestä.
Pidätyksen jälkeen Hasan päästettiin vapauteen odottamaan oikeuden ratkaisua. Se tuli vuonna 2018 – kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistus.
Hasan päätti paeta ennen kuin hänet vietäisiin vankilaan. Hän kiistää, että hän olisi tukenut vallankaappausta. Tapahtumien aikaan hän sanoo olleensa lomalla perheensä luona.
– Olen ollut vain opettaja. Sydämeni ja aivoni eivät voineet hyväksyä sitä, että minut tuomitaan terroristina.
Pian tuomion julistamisen jälkeen Hasan ylitti Turkin ja Kreikan välisen rajajoen kumiveneellä.
Turkin valtion pitkä koura
Hasan halusi alusta asti tulla Suomeen. Sille oli yksinkertainen syy: opettajana hän osasi arvostaa Suomen hyvämaineista koulutusjärjestelmää.
– Halusin, että lapseni pääsevät hyvään kouluun.
Hasan sai oleskeluluvan ja myöhemmin myös hänen perheensä annettiin muuttaa Suomeen. Hän opetteli kielen ja sai vakituisen työpaikan sosiaali- ja terveysalalta. Myös Hasanin vaimo työllistyi.
Mutta vuosien jälkeen Turkin hallitus sai tietää, missä Hasan oleskeli.
Vielä tänäkin päivänä Erdoğanin hallinto pyrkii saamaan vastustajansa käsiinsä. Se vaatii muita valtioita luovuttamaan ulkomaille paenneet toisinajattelijat takaisin Turkkiin.
Vuoteen 2023 mennessä Turkki oli lähettänyt yli tuhat tällaista luovutuspyyntöä. Toiminta on jatkunut: esimerkiksi Suomi sai toissa vuonna seitsemän ja viime vuonna peräti 12 luovutuspyyntöä. Valtaosa niistä koski Hasanin kaltaisia gülenistejä.
Kirje postilaatikossa entisestä kotimaasta
Vuonna 2025 Hasanin rivitalon postilaatikossa odotti kirje. Turkki oli lähettänyt virallisen luovutuspyynnön Suomen oikeusministeriölle.
Pyynnössä kerrottiin Hasanin saamasta tuomiosta ja eriteltiin todisteet dollarin setelistä sanomalehtitilaukseen. Turkki pyysi Suomea luovuttamaan Hasanin rangaistuksen täytäntöönpanoa varten. MOT on nähnyt tapauksen asiakirjat.
Länsimaat ovat hylänneet suuren osan Turkin luovutuspyynnöistä. Esimerkiksi Euroopan unionin ja Britannian mukaan Turkki ei ole todistanut, että Gülen-liike olisi syyllistynyt terrorismiin. Osa valtioista on kuitenkin noudattanut Turkin toiveita – Euroopassa muun muassa Bulgaria ja Kosovo.
Suomi ei lähtökohtaisesti luovuta ketään teosta, joka ei olisi rikos Suomessa. Tämän vuoksi gülenisteihin kohdistuneet pyynnöt on toistuvasti torjuttu.
– Kun sain kirjeen, se pelotti vähän, mutta uskoin että Suomi ei luovuttaisi minua. Suomi on hyväksynyt minut ja perheeni: te voitte asua Suomessa ihan rauhassa, Hasan sanoo.
”Tiedän, että olen turvassa Suomessa”
Hasan oli oikeassa. Puoli vuotta luovutuspyynnön saamisen jälkeen oikeusministeriö hylkäsi sen. Ratkaisussa todettiin, että Hasan ei ollut edistänyt Gülen-liikkeen toimintaa Suomen lain vastaisella tavalla.
– Minä kiitän Suomen valtiota, hän sanoo.
Hasan ei kuitenkaan uskalla puhua asiasta omalla nimellään ja kasvoillaan. Hänellä asuu Turkissa edelleen sukulaisia, joille voisi seurata hankaluuksia julkisuudesta.
On epäselvää, miten Turkin valtio sai selville Hasanin olinpaikan. Poliisit kysyivät sitä hänen äidiltään, mutta Hasanin mukaan tämä ei kertonut mitään. Turkin tiedustelupalvelu MIT kerää tietoa maan kansalaisista myös ulkomailla.
– Tiedän, että olen turvassa Suomessa. Mutta joskus kun kävelen ulkona, pelkään että joku seuraa minua. Se on surullista.
Korjaus 5.4. klo 19.27: Korjattu Gülenin etunimi, hän on Fethullah eikä Abdullah, kuten jutussa alun perin luki.