Turkki vaati Suomea luovuttamaan 12 kansalaistaan – tutkija: ”Noitavainoa”
Turkki perustelee luovutuspyyntöjä rikoksilla. Ylen näkemien asiakirjojen mukaan valtaosa pyynnöistä vaikuttaa kuitenkin poliittisilta.
Sanomalehden tilaus oli listattu todisteeksi terroristijärjestön jäsenyydestä eräässä Turkin Suomelle lähettämässä luovutuspyynnössä. Kuva: Otso Ritonummi / Yle
Turkki on lisännyt entisestään luovutuspyyntöjen lähettämistä Suomelle. Maa pyytää Suomea luovuttamaan erityisesti terroristeina pitämiään toisinajattelijoita.
Yle MOT:n tietopyynnöllä saamien asiakirjojen perusteella Turkki pyysi Suomea luovuttamaan viime vuonna 12 maansa kansalaista. Vuotta aiemmin luovutuspyyntöjä tuli Turkista seitsemän.
Kaikkiaan Suomi sai viime vuonna 15 luovutuspyyntöä EU:n ulkopuolisista kolmansista maista. Alla olevasta grafiikasta voit katsoa tilastoja eri vuosilta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi, että Turkin luovutuspyyntöjen lisääntyminen saattaa liittyä Suomen Nato-jäsenyyteen. Kun Suomi ja Ruotsi hakivat Natoon vuonna 2022, ne lupasivat Turkille tehostavansa yhteistyötä terrorismin torjunnassa.
– Voi olla että Turkki ajattelee, että sen sopimuksen avulla näitä ihmisiä saataisiin Suomesta helpommin siirrettyä, Alaranta miettii.
Puhelinsovellus riittää todisteeksi terrorismista
Turkin poliittiset luovutuspyynnöt koskevat erityisesti Gülen-liikettä. Turkki pitää sitä terroristijärjestönä ja syyttää sitä vuoden 2016 epäonnistuneesta vallankaappauksesta. Euroopan unionin ja Britannian mukaan Turkki ei ole kuitenkaan todistanut, että liike olisi syyllistynyt terrorismiin.
Ylen näkemissä luovutuspyynnöissä todisteeksi terrorismista on riittänyt vähimmillään tili tietyssä pankissa, tietyn pikaviestisovelluksen käyttö tai jopa tietyn sanomalehden tilaus. Näilläkin todisteilla epäiltyjä on tuomittu kotimaassaan pitkiin vankeustuomioihin.
Näiden lisäksi Suomi on hylännyt muun muassa luovutuspyynnön, joka koskee Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania netissä haukkunutta miestä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan Euroopan maiden haluttomuus luovuttaa gülenistejä on ollut Turkille kipeä paikka. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle
Tutkija Toni Alaranta luonnehtii Turkin toimintaa ”noitavainoksi”.
– Se kohdistuu usein ihan tavallisiin ihmisiin ja myös sellaisiin Erdoğanin hallituksen kriitikoihin, joilla ei ole mitään tekemistä Gülen-liikkeen kanssa.
Tällaisia luovutuspyyntöjä Suomi on saanut
MOT pyysi oikeusministeriöstä nähtäväksi kaikki luovutuspyynnöt ja niistä annetut ratkaisut vuosilta 2024–2025.
Vain yksi tuona aikana annettu ratkaisu johti luovutukseen. Suomi luovutti alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta epäillyn Uruguayn kansalaisen kotimaahansa.
Suomi hylkää luovutuspyynnön lähtökohtaisesti, jos epäilty rikos on tehty Suomessa tai se olisi Suomen lain mukaan vain lievä rikos tai ei rikos ollenkaan. Alla olevasta faktalaatikosta voit tutustua Suomen saamiin luovutuspyyntöihin tapauksittain.
