Ukraina on tehnyt tuhoisia drooni-iskuja ainakin neljään Venäjän öljykauppaan liittyvään kohteeseen tällä viikolla.
Alkuviikosta se iski Suomenlahdella sijaitseviin Koiviston eli venäläisittäin Primorskin sekä Laukaansuun eli venäjäksi Ust-Lugan öljysatamiin drooneilla. Iskut sytyttivät pahoja tulipaloja satama-alueella.
Tänään torstaina Ukraina teki drooni-iskun Pietarin kaakkoispuolella sijaitsevan Kirišin alueella sijaitsevalle teollisuusalueelle. Alueella toimii suuri Kinefin öljynjalostamo, mutta tuhoista ei ole kerrottu tarkemmin.
Samoin torstaina turkkilaiseen tankkeriin osui drooni Mustallamerellä, lähellä Bosporinsalmea.
Drooni teki vahinkoa Altura-tankkerin konehuoneeseen ja komentosiltaan. Niin sanottuun varjolaivastoon kuuluvassa tankkerissa on 140 000 tonnia raakaöljyä.
Maaliskuun alussa droonihyökkäys Novorossijskin öljysatamaan Mustanmeren pohjoisrannikolla keskeytti Transneftin Šesharisin öljyterminaalin toiminnan.
Satama toimii nyt osittain, ja vaurioitunut Altura-tankkeri lähti sieltä matkalleen sunnuntaina.
Jopa 40 prosenttia öljynviennistä jumissa
Uutistoimisto Reuters laski, miten iskut vaikuttavat potentiaalisesti Venäjän öljynvientiin.
Edellä kerrottujen iskujen lisäksi muun muassa Venäjän Družba-öljyputki on poikki Eurooppaan, mutta siihen on syynä Venäjän oma drooni-isku tammikuussa.
Vienti toimii häiriöttä oikeastaan vain Aasiaan. Reutersin laskelmien mukaan jopa 40 prosenttia öljyn vientikapasiteetista on nyt seisahduksissa.
Se olisi paljon.
Aiemmin Financial Times arvioi, että Iranin sodan ja Hormuzinsalmen sulun takia nousseet maailmanmarkkinahinnat tuottavat Venäjän budjettiin lisää myyntituloja päivässä 150 miljoonaa dollaria.
– Jos kuitenkin vientivoluumi putoaa, se laskee myös Venäjän hyötyä Iranin sodasta, sanoo Ylen haastattelema sotatieteiden dosentti, tutkija Ilmari Käihkö.
Käihkön mukaan Ukrainan iskut jarruttavat Venäjän öljynvientiä vielä hyvin pitkään. Venäjä ei välttämättä saa helposti hankittua korvaavaa teknologiaa ja laitteita tuhottujen tilalle.
Venäjä menettää osan vientituloistaan pysyvästi, sillä Käihkön mukaan öljyn varastointimahdollisuudet Venäjällä ovat melko pienet. Venäjä on tukeutunut lähinnä varjolaivastoonsa.
Kun varastot täyttyvät, Venäjän on rajoitettava tuotantoa, koska öljyputkien kapasiteetti Aasian suuntaan on pieni.
– Öljyntuotantoa voidaan myös sulkea, mutta sen uudelleenkäynnistäminen on paljon vaikeampi asia, Käihkö sanoo.
Trumpin mieli saattaa muuttua
Käihkö huomauttaa, että myös Ukrainan läntisillä tukijoilla on osuutensa.
– On viitteitä, että olisi tullut ulkomaista tiedustelutietoa, mihin kannattaa iskeä, jotta vahingot maksimoidaan, Käihkö sanoo.
Käihkön mukaan presidentti Donald Trumpin hallinto on suhtautunut edeltäjäänsä sallivammin Ukrainan iskuihin Venäjän öljyteollisuutta vastaan.
Lähestyvät välivaalit voivat kuitenkin muuttaa Trumpin hallinnon laskelmia.
– Voi olla, että nyt tulee toinen ääni kelloon, koska tämä vaikuttaa energian maailmanmarkkinahintaan, mikä ei ole Trumpille henkilökohtaisesti tai Trumpin hallinnolle hyvä asia.
Venäjän presidentin erikoislähettiläs Kirill Dmitrijev kertoi torstaina Moskovassa, että Venäjä on selvittänyt Ukrainan viimeaikaisten iskujen aiheuttamia vahinkoja Yhdysvalloille.
Dmitrijev uhosi Venäjän olevan hyvässä asemassa ja tuhojen aiheuttavan vain väliaikaista harmia Venäjälle – mutta hintakriisin länsimaille.
– Ne voivat johtaa yhä korkeampiin hintoihin, yhä suurempaan ja nopeaan kriisiin myös Euroopan unionissa ja Britanniassa, sanoi Dmitrijev.
Ukrainan on valittava iskukohteensa tarkasti
Vaikka Ukrainan iskut ovat seurauksiltaan vaikuttavia, Käihkön mukaan Venäjällä on kuitenkin ilmaiskuissa etulyöntiasema.
– Ukraina joutuu turvautumaan lennokkeihin, joissa räjähdemäärä on pieni. Silloin on tärkeämpää, että pystytään iskemään kohteeseen, missä tuho on mahdollisimman suurta.
Venäjä sen sijaan pystyy jatkamaan iskuja ballistisilla ohjuksilla, joilla saa aikaan paljon suurempaa vahinkoa muun muassa Ukrainan sähkövoimaloille.
– Tämä puoltaa sitä, että Ukraina hyökkää juuri tällaisiin, ainakin aikaisemmin huonosti puolustettuihin, mutta myös palonarkoihin ja räjähdysherkkiin kohteisiin, Käihkö sanoo.
Esimerkiksi asetehtaisiin Ukrainan lennokki-iskuilla ei saisi aikaan yhtä merkittävää tuhoa, vaan siihen tarvittaisiin järeämpiä aseita.
Joka tapauksessa ilmasodankäynnin merkitys on Käihkön mukaan kasvamassa, koska maataisteluissa rintama on jumiutunut lähes paikalleen.
Käihkö arvioi, että iskut Venäjän öljynvientiin eivät kuitenkaan nopeasti käännä sodan kulkua.
– Silti ne koko ajan kasvattavat sodan hintaa Venäjälle, Käihkö sanoo.