Muodostelmaluistelun MM-kisat Ylen kanavilla 10.–11. huhtikuuta. Katso lähetystiedot Yle Areenasta.
Prahan viime viikonloppuna päättyneiden MM-kisojen päätösgaalassa nähtiin historiallinen suomalaissuoritus.
Yhdeksän suomalaisnaista esitteli loppunäytöksessä taitoluistelun uuden kilpailumuodon, jolle raivataan väylää Salt Lake Cityn talviolympiakisoihin 2034.
Olympiareitti ei koko 2000-luvun jatkuneista yrityksistä huolimatta ole auennut 16 luistelijan muodostelmaluisteluformaatille.
Tämän takia Kansainvälinen luisteluliitto ISU päätti rakentaa tyhjästä kokonaan uuden, yhdeksän urheilijan formaatin nimeltä Synchro9.
Tämän lajimuodon harjoittelun Prahassa esiintyneet suomalaisnaiset aloittivat tammikuussa valmentaja Anu Oksasen johdolla.
Prahassa nähtiin, mitä siinä ajassa saatiin aikaan. Naiset olivat muodostelmaluistelun huippujoukkueen Helsinki Rockettesin äskettäin lopettaneita urheilijoita, joukossa kuusi viimevuotista maailmanmestaria.
Lähetystyö jatkuu ensi viikolla Salzburgissa muodostelmaluistelun MM-kisoissa, joissa suomalaisten lisäksi uutuuslajia esittelevät USA:n ja Kanadan nonetit. Kilpailuohjelmaan Synchro9 ei kuulu.
Suomella kova menestyshistoria
Synchro9-projekti on suomalaisittain kiinnostava useista näkökulmista.
Suomalaiset seurajoukkueet ovat saavuttaneet muodostelmaluistelun MM-kisahistoriassa mitaleista noin 44 ja kultamitaleista noin 42 prosenttia.
Se antaa odottaa, että Suomi olisi olympiamitalitasoa myös uudessa versiossa, jossa alusta asti kilpaillaan maa-, ei seurajoukkueilla.
Erityisen kiinnostavaa on myös se, kenelle ISU langetti vastuun Synchro9:n sääntöjen kirjoittamisesta sekä tuomarikoulutuksesta.
– Mahtavaa olla rakentamassa alusta jotain ihan uutta. Kovaa vauhtia on edetty, kertoo ISU:n hallituksessa istuva Susanna Rahkamo, jäätanssin nelinkertainen arvokisamitalisti 1990-luvulta.
Rahkamo vetää ISU:n Synchro9-työryhmää ja raportoi säännöllisesti liiton puheenjohtajalle, Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsenelle Jae Youl Kimille.
Rahkamon mukaan mahdollisuudet himoittuun olympiastatukseen ovat paremmat kuin koskaan ennen.
”Realistinen kilpailumuoto”
– Salt Lake Cityn järjestelytoimikunnan, USA:n taitoluisteluliiton ja KOK:n asenteet ovat erittäin myönteiset. Tämä on se realistinen kilpailumuoto, jolla kauan haaveiltu olympiastatus voidaan saada.
Synchro9:n mahdollisuudet olympiakisoihin perustuvat aritmetiikkaan eli siihen, miten paljon jo nyt valtava tapahtuma voi kasvaa. Jos mukaan tulisi kahdeksan joukkuetta varaluistelijoineen ja tukihenkilöineen, puhuttaisiin karkeasti ehkä 120 henkilöstä.
Kansainvälisille lajiliitoille allokoidaan aina tietty määrä paikkoja olympiakisoihin. Tilanne voi muuttua ISU:n sisällä mielenkiintoiseksi, jos Synchro9:n mukaantulo leikkaisi liiton muiden lajien eli perinteisen taitoluistelun, pikaluistelun ja kaukalopikaluistelun kisakiintiöitä.
Synchro9 tulee mukaan kansainväliselle kilpailukiertueelle ensi kaudella ja arvokisatasolla nuorten olympiapäiville 2028.
Rahkamo kertoo, että Synchro9:ään kirjoitetaan aivan uudenlaisia sääntöjä, joissa korostuu esityksen kokonaisuus, eivät elementit. Kilpailukokonaisuuteen kuuluu kolme esitystä, joiden joukossa on pudotuskierros.
Kansainvälinen kilpailu lavenee
– Visuaalisesti merkittävä ero 16 luistelijan muodostelmaluisteluun on se, että yhdeksällä urheilijalla kaukalossa on enemmän tilaa, mikä kasvattaa vauhtia ja esityksen dynamiikkaa.
ISU ja KOK näkevät olympiastatuksen isona mahdollisuutena saada mukaan uusia maita ja laventaa kansainvälistä kilpailua.
– Olympiastatus on niin kova juttu, että mukaan tulisi varmasti myös ammattimaisia järjestelmiä. Samalla Suomen perinteet joukkueluistelussa ovat niin vahvat, että kyse olisi jatkossakin erittäin potentiaalisesta mitalilajista, Rahkamo sanoo.
Suomessa muodostelmaluistelijat ovat aina urheilleet amatööripohjalta ja maksaneet itse kulunsa.
Helsinki Rockettesin vie Salzburgin MM-kisoihin mestaruustavoittein pitkäaikainen päävalmentaja Kaisa Arrateig, joka kertoo seuranneensa kollega Anu Oksasen Synchro9-projektia ”sivusta kannustaen”.
– Fokus on tietysti 100-prosenttisesti Salzburgissa. Yleisellä tasolla suhtaudun Synchro9:ään positiivisesti. Se ei ole lajilta pois, vaan lisää. Näen, että jatkossa urheilijat erikoistuvat jompaankumpaan muodostelmaluistelun lajiin. Eiväthän pikaluistelijatkaan lajissaan kaikille matkoille osallistu.
Miten tiimit kootaan?
Arrateigista on erityisen kiinnostavaa seurata, millä filosofialla maajoukkuetoimintaa aletaan rakentaa ja millaisista urheilijoista tiimejä koota.
Tähän liittyy myös se, miten paljon Susanna Rahkamon pöydällä valmistuva arvostelukriteeristö painottaa individualismia ja teknistä vaikeustasoa tai joukkueharmoniaa.
– Vahvoissa yksinluistelukulttuureissa, kuten Aasian maissa, kootaan joukkueita ehkä entisistä yksinluistelijoista. Vahvojen joukkueluisteluperinteiden maissa, kuten Suomessa tai Kanadassa, painottunee tämä osaaminen. Ja hyvä niin. Ei ole ihan yksinkertaista valmentaa huippujoukkuetta yksinluistelijoista, vaikka heitä olisi 16:n sijasta yhdeksän.
Arrateigin 90-luvulle ulottuva perspektiivi kertoo lajin mullistumisesta.
– Aloittaessani luistelijoita oli joukkueessa 32, sitten 24 ja 20 ja lopulta tämä 16.
Pudotus 20:stä 16:een 2000-luvun alkupuolella perustui myös yritykseen päästä jo Vancouverin olympiakisoihin 2010.
Suomen iskukyvystä uuden kilpailumuodon mahdollisissa olympiamittelöissä 2034 Arrateig on samaa mieltä kuin Rahkamo:
– Suomi saa erittäin vahvan joukkueen.
Taitoluisteluliitto rekrytoi paraikaa ensimmäistä Synchro9-maajoukkuettaan. On oletettavaa, että kiinnostustaan osoittaa osa parhaiden seurajoukkueiden, kuten Helsinki Rockettesin tai Team Uniquen nykyisistä ja myös entisistä aktiiveista.
Myös miehiä mukaan?
– Uskon, että jotkut urheilijat harkitsevat. Jos katsoo saaneensa 16 urheilijan kilpailumuodosta kaiken, Synchro9 voi olla loistava uusi sytyke, katsoo Kristina Herbert.
Hän on Helsinki Rockettesin joukkueenjohtaja, joka toimi Prahassa esiintyneen suomalaisyhdeksikön managerina.
Muodostelmaluistelu on käytännössä naisten urheilumuoto, vaikka joukkueet ovat sääntöjen puolesta avoinna myös pojille ja miehille. Kristina Herbert näkee Synchro9:n mahdollisessa läpilyönnissä tällä sektorilla ison mahdollisuuden.
– Uskon, että tämän kautta lajiin tulee miehiä ja USA on se maa, joka näyttää esimerkkiä.