Kuopion Palloseura jaottelee jo 7–8-vuotiaita lapsia kilpa- ja haastejoukkueisiin. Käytäntö on vastoin Palloliiton suosituksia.
Kuopiossa osa vanhemmista on kritisoinut junioriyhdistyksen käytäntöä voimakkaasti.
– Ensimmäinen reaktioni oli, että en uskonut sitä. Jo ajatus tuntui niin hullulta, eräs vanhempi kertoo Ylelle.
Yle haastatteli kolmea vanhempaa, kolmesta eri perheestä, ja he tyrmäävät muutoksen täysin.
– Toiminnasta ei ole mitään hyötyä pitkällä tähtäimellä vaan pelkästään negatiivisia seurauksia seuralle.
Helmikuussa kilpajoukkueen ulkopuolelle jäi yhdeksän lasta, kun vuoden 2018 ikäluokan pelaajat jaettiin kilpa- ja haastejoukkueisiin. Kilpajoukkueeseen valittiin 15 lasta.
Jako tehtiin parin kuukauden tarkkailujakson aikana.
– Ajattelin, että jako tässä vaiheessa kuulostaa vähän karulta, mutta voihan tämä toimiakin, pohtii toinen vanhempi.
Hän on myöhemmin päätynyt siihen, että jako tehdään liian varhain.
Yle ei julkaise haastateltavien nimiä, koska suojelemme lasten ja perheiden yksityisyyttä. Vanhemmat pelkäävät, että julkisuus voisi haitata lapsen harrastamista myöhemmin.
”Hirveät kriteerit”
Kuopion Palloseura kertoi ikäluokkaan tulevasta muutoksesta marraskuussa 2025. Tuolloin 6–7-vuotiaiden junioreiden vanhemmat saivat tiedon sähköpostilla. Sen lähetti joukkueen ikäkausivastaava Samuel Bird. Yle on nähnyt perheiden ja KuPSin välistä viestintää.
Seuran mukaan joukkuevalintoihin vaikuttavat lapsen aktiivisuus, pelille heittäytyminen, pelin aikaiset valinnat, sinnikkyys, voitontahtoisuus, tämänhetkiset taidot, ikä, fyysiset ominaisuudet ja valmennettavuus.
Ylen haastattelema vanhempi ihmettelee seuran vaatimuksia.
– Siinä on hirveät kriteerit, joita vaaditaan vasta 7-vuotiaalta lapselta, jotta hän voi tulla valituksi.
Vanhemmat kertovat, että päätös vaikutti suoraan lasten harrastamiseen. Iloinen harrastaminen muuttui hetkessä kilpaurheiluksi.
– Motivaatio tippui aika nopeasti, ja jalkapallo on jäänyt vähemmälle. Lopulta hän aloitti toisen harrastuksen, kertoo eräs vanhemmista.
Vanhemmat ovat kritisoineet käytäntöä siitä, että se hajottaa kaveripiirit ja vähentää lasten intoa harrastukseen. Kilpajoukkueesta ulos jääneet lapset kokevat epäonnistumisen tunnetta.
Seura perustelee käytäntöä laadulla
Suomen Palloliitto ja Olympiakomitea suosittelevat, että saman ikäluokan lapset saisivat pelata mahdollisimman kauan samaan aikaan ja samassa paikassa.
Lisäksi kategorisoivia nimikkeitä lapsista sekä lasten joukkueista ja ryhmistä pitäisi välttää.
Kuopion Palloseuran toiminnanjohtaja Jari Koistinen ja ikäkausivastaava Bird puolustavat seuran käytäntöä.
Eri taitotasoilla olevat lapset hyötyvät heidän mukaansa harjoittelusta oman tasoistensa pelaajien kanssa.
– Tavoitteemme on palvella mahdollisimman suurta pelaajamassaa. Jotta voimme tehdä sen laadukkaasti, meidän on jaettava lapsia ryhmiin, sanoo Bird.
Seura myöntää ongelmat
Seura myöntää, ettei käytäntö ole ongelmaton, mutta korostaa joustavuutta.
– Tilanteessa ei ole tarkoitus missään nimessä hajottaa kaveriporukoita tai kaverisuhteita eikä aiheuttaa keinotekoista pettymystä, sanoo Bird.
Toiminnanjohtaja Jari Koistinen huomauttaa, että perheet hyväksyivät jaon, kun siitä viestittiin marraskuussa. Hänen mukaansa kritiikkiä on tullut vasta jaon jälkeen.
Palloliitto suosittelee joustavuutta lasten harjoittelussa, eli joukkueiden välillä olisi liikkuvuutta. Lopullista valikointia ei tapahtuisi.
Se ei voi kieltää seuroja tekemästä tasoryhmäjakoja.
Jani Tulehmo toimii Palloliitossa lasten valmennuksen kehityspäällikkönä. Hän muistuttaa, että seurat ovat itsenäisiä organisaatioita eikä Palloliitto voi antaa sanktioita tai ladella uhkavaatimuksia.
Resurssien jako mietityttää
Vanhemmat sanovat, että resurssit eivät jakaudu tasaisesti joukkueiden kesken. Kilpajoukkue on ollut toiminnassa ja harjoitellut jo helmikuusta lähtien, mutta haastejoukkuetta ei ole vielä olemassa.
Tällä hetkellä kilpajoukkueen ulkopuolelle jääneitä poikia on niin vähän, ettei heistä pysty perustamaan joukkuetta. Eräs vanhempi kuitenkin uskoo, että joukkue saadaan perustettua.
– Seuran on se tehtävä, muutenhan tässä jaossa ei ole mitään järkeä.
Vanhempien mukaan kilpajoukkuetta valmentaa ammattivalmentaja, kun taas haastejoukkueeseen valmennus tulee pelaajien vanhemmista.
Ikäkausivastaava Samuel Birdin mukaan molemmilla joukkueilla on samanlaiset resurssit.
– Valmentajat valmentavat molempia joukkueita. Joukkueille perustetaan omat tiimit, jotka hallinnoivat ja huolehtivat omasta porukastaan.
Pelko pysyvistä jaoista
Artikkeliin haastatellut vanhemmat pelkäävät, että joukkuejaot ovat pysyviä. He perustelevat huoltaan sillä, että kilpajoukkue harjoittelee koko ajan, mutta toista joukkuetta ei ole edes vielä muodostettu.
Ikäkausivastaava Bird korostaa, että nyt tehty jako ei ole kiinteä, vaan pelaajat voivat siirtyä joukkueiden välillä. Ryhmiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa.
– Me emme halua lukita pelaajia missään nimessä johonkin tiettyyn tasoon tai tiettyyn joukkueeseen.
Muissa seuroissa erilaiset käytännöt
Kysyimme myös muilta jalkapalloseuroilta, miten ne tekevät junioreiden tasojaot.
Saimme vastaukset yhdeltätoista seuralta.
Suurin osa kertoo tekevänsä selkeän joukkueiden tasojaon noin 10–12-vuotiaissa, osa tätäkin myöhemmin. Selkeällä jaolla tarkoitetaan, että kilpa- ja haastejoukkueen harjoitukset on myös eriytetty.
Suomalaista urheilua johtava Olympiakomitea on todennut joukkuelajeille, että kaverit ovat lapsille urheiluharrastuksessa tärkeitä. Tämän vuoksi tasoryhmien muodostaminen varhaisessa vaiheessa ei aja lasten etua.
Olympiakomitean erityisasiantuntija Juha Stenin mukaan varhaisesta joukkuejaosta ei voi antaa yhtä oikeaa vastausta.
Ympäristöt, kaupungit ja olosuhteet ovat erilaisia. Olennaista on hänen mielestään kommunikointi ja se, että ryhmät olisivat mahdollisimman joustavia.
– Ei ainakaan olisi niin, että lukitaan tiettyjä ryhmiä pitkäksi ajaksi.