Mikko Kautto kirjoitti 2000-luvun alussa sosiologian alan väitöskirjansa siitä, miten Suomen hyvinvointiyhteiskunta selvisi lamavuosien leikkauksista suhteessa muihin Pohjoismaihin.
Nyt Kautto, 61, johtaa Eläketurvakeskusta tilanteessa, jossa hyvinvointivaltioon kaavaillaan jälleen historiallisen suuria leikkauksia.
Yhä useampi päättäjä pohtii, pitäisikö eläkeläiset ottaa mukaan hillitsemään velkaantumista.
– On ymmärrettävää, että julkisen talouden näkökulmasta katsellaan myös eläkejärjestelmän suuntaan, ETK:n toimitusjohtaja Kautto sanoo.
Puolueet ovat sitoutuneet sopeuttamaan julkista taloutta 8–11 miljardia euroa ensi hallituskaudella. Yli 40 miljardin euron vuosittainen eläkepotti on tässä tilanteessa houkutteleva kohde: pienelläkin juustohöylällä sitä leikkaamalla voi kertyä iso summa.
Eläkekeskustelu on kuumentunut kevään mittaan ja nyt on hyvä hetki kuulla johtaja Kauttoa syvällisemmin. Hän on eläkekeskustelun avainhenkilö.
Hänen johtamansa ETK:n lakisääteinen tehtävä on tuottaa tietoa ja laskelmia eläkepäätösten tueksi. Tiedolla voi ohjata näkemyksiä, sillä vuosikymmenten mittaan rakennettu eläkejärjestelmä on bysanttilaisen mutkikas. Eli suomeksi sanottuna ETK:n pääjohtajalla on vaikutusvaltaa.
Tapaamme Kauton ETK:n toimistolla Helsingin Kalasatamassa. Tapaamisen aluksi käy ilmi, että häntä ei voi kuvata työhuoneessaan, sillä hänellä ei ole sellaista.
ETK:n moderneista toimistotiloistaan maksamat vuokrarahat pysyvät eläkejärjestelmän piirissä, sillä keskuksen vuokranantaja on työeläkeyhtiö Varma.
Käydään läpi eläke-ehdotuksia Kauton kanssa
Eläke-ehdotuksia onkin viime aikoina riittänyt, kuten alla oleva grafiikkaa näyttää.
Käydään pian läpi Kauton kanssa ideat yksi kerrallaan. Paljastetaan jo nyt, että Kautto ei varsinaisesti pidä yhtään ehdotusta hyvänä.
– Olemme kymmenien vuosien työn tuloksena sellaisessa tilanteessa, että järjestelmä on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Totta kai siinä on kynnys lähteä sille linjalle, että nyt tätä pitäisi lähteä ehdoin tahdoin heikentämään, Kautto sanoo.
Heikentäminen tarkoittaisi rahan siirtämistä eläkejärjestelmästä tavalla tai toisella valtion kassan tilkkeeksi. Jos eläkemenoa halutaan pienentää, eläkkeiden taso väistämättä laskee tai eläkeikä nousee. Kautto toivoo puolueilta täsmällisempiä tavoitteita ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
– Mitä he ajattelevat siitä 8–11 miljardin sopeutuskokonaisuudesta? Mitkä heidän sopeutuskeinonsa olisivat? Onko eläketurva siellä yksi osa ja miten iso, Kautto listaa.
1. Indeksiin puuttuminen toimisi nopeasti
Vähiten huonon eläkkeiden leikkausidean valinta riippuu Mikko Kauton mukaan siitä, tarvitaanko rahaa valtion kassaan heti vai riittääkö, että tilanne paranee vasta vuosien päästä.
– Jos lyhyellä aikavälillä haetaan säästöjä, niin keinovalikoimassa ei ole kovin paljon vaihtoehtoja. Käytännössä silloin puhutaan indeksiin puuttumisesta, Kautto sanoo.
Työeläkeindeksin alentaminen pienentää maksettavia eläkkeitä välittömästi. Valtiovarainministeriö laski vuonna 2023, että indeksin alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä säästäisi 1–1,1 miljardia euroa neljässä vuodessa.
Indeksin alentaminen näkyy suoraan valtion menoissa vain julkisen sektorin eläkemenojen pienenemisen kautta. Yksityisen puolen työeläkkeissä pelkkä indeksileikkaus hyödyttäisi eläkeyhtiöitä, joiden tarvitsee maksaa ennakoitua vähemmän eläkkeitä.
– Ei siitä vielä valtiontalous kostu, Kautto sanoo.
Indeksileikkauksesta tuleva raha toki voitaisiin ohjata valtiolle alentamalla työntekijän maksamaa eläkemaksua, ja verottamalla erotus yhteiseen kassaan tuloveroprosenttia korottamalla.
2. Tutkinnoista kertyvä eläke
Pidemmällä aikavälillä eläkejärjestelmästä voitaisiin saada säästöjä puuttumalla eläkkeen kertymiseen palkattomilta jaksoilta.
Esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle kertynyt kuukausieläke on nyt tutkinnon vuoksi noin 67 euroa suurempi kuin henkilön, jolla ei ole vuoden 2005 jälkeen suoritettua tutkintoa.
Tutkinnoista on kertynyt eläkettä vuodesta 2005 saakka. Tällä hetkellä niistä maksetaan eläkemenoa vain noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoteen 2090 mennessä summa kasvaa ETK:n laskelmien mukaan noin miljardiin euroon, kun kertymästä hyötyneet ikäluokat ovat ehtineet eläkeikään.
Nämä rahat tulevat suoraan valtion budjetista, eli tutkintoeläkkeestä luopuminen toisi suoraa säästöä. Välittömästi eläkemenoille ei kuitenkaan tapahtuisi juuri mitään, sillä kertynyttä eläkeoikeutta ei voida Kauton mukaan poistaa.
– Jos se puretaan kokonaan, niin sieltä pitkällä aikavälillä tulee iso säästö, ja se tulee nimenomaan valtiontalouteen, Kautto sanoo.
3. Työttömyyden ajalta kertyvä eläke
Nopeampaa säästöä syntyisi, jos ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta kertyvä eläke poistettaisiin. Tämä rahoitetaan työntekijöiltä perittävällä työttömyysvakuutusmaksulla, jota voitaisiin alentaa, jos ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta ei enää kertyisi eläkettä. Erotus voitaisiin verottaa valtiolle.
Näinä aikoina ansiosidonnaisen työttömyysjakson eläkkeitä kertyy paljon, sillä työttömyys on Suomessa Euroopan ennätystasolla.
– Seurauksia olisi jo lyhyellä aikavälillä, toisin kuin tutkinnoista kertyvien eläkeoikeuksien osalta, Kautto sanoo.
4. Työeläkerahastoista euroja sote-palveluihin
Entä professori Heikki Hiilamon ehdotus? Työntekijän 7,3 prosentin eläkemaksu siis poistettaisiin kahdeksaksi vuodeksi, ja työeläkerahastoja kerrytettäisiin vastaavasti vähemmän. Tuloveroa nostettaisiin, ja rahat ohjattaisiin suurten ikäluokkien sote-palveluihin.
– Siinä korjattaisiin sote-palvelujen rahoitusta heikentämällä työeläkejärjestelmän rahoitusta. Nollasummapeli julkisen talouden näkökulmasta, Kautto kommentoi.
5. Verotuksen muuttaminen ei heikentäisi luottamusta järjestelmään
Mikko Kautto ei asetu suoraan vastustamaan yhtään esitetyistä eläkejärjestelmän sopeutuskeinoista. Silti hän suhtautuu ainakin äkkinäisiin muutoksiin varauksella.
– Mielellään pitäisimme kiinni siitä, että meillä on luottamusta herättävä järjestelmä, jossa säännöt ovat kohtuullisen vakaat, Kautto sanoo.
Luontevin tapa kanavoida lisää rahaa yhteiseen kassaan sopeutusten rahoittamiseksi onkin hänen mukaansa käyttää valtion perinteisintä työkalua.
– Vähiten huono vaihtoehto työeläkejärjestelmän näkökulmasta on se, että eläkkeitä verotetaan jollakin muulla tavalla kuin tällä hetkellä, Kautto sanoo.
Mutta eikö vaarana ole, että eläkkeiden verotuksesta tulee populistinen purulelu, jossa yksi hallitus kiristää ja seuraava lupaa eläkeläisille veroalea?
– Verotus on ollut altista sille, että eri hallituksilla on erilainen veropolitiikka. On hyvä kysymys, pitääkö työeläketurvankin olla altis eri hallituksille, Kautto vastaa.
Eli tehdään eläkeuudistus kerran kymmenessä vuodessa, ja jos valtio tarvitsee niiden välillä lisää rahaa, se voi kerätä sitä verotuksen avulla?
– Niin, ei se mikään huono malli ole ollut, Kautto sanoo.
Näpit irti eläkejärjestelmästä?
Työeläkejärjestelmä onkin tähän saakka onnistunut suojautumaan varsin hyvin paineilta, joita muun julkisen talouden krooniseen alijäämään suistuminen on sille aiheuttanut. Ison rahasäkin päällä istuvat eläkeyhtiöt ovat merkittäviä taloudellisen vallan käyttäjiä Suomessa.
Eläkeyhtiöiden edunvalvoja Tela on ahkera lobbari. Tela ilmoitti avoimuusrekisteriin viime vuoden loppupuoliskolla 222 eläkejärjestelmään liittyvää tapaamista tai yhteydenottoa päättäjiin.
Mikko Kauton johtama Eläketurvakeskus ei varsinaisesti lobbaa. Mutta Kautto myöntää, että ETK puolustaa eläkejärjestelmää.
– Olisi hyvä, että siihen järjestelmään voidaan luottaa, Kautto sanoo.
Kolmikannan viimeinen linnake
Eläkejärjestelmä on kolmikannan eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä valtion yhteistoiminnan viimeinen linnake.
Kauton mukaan voi ajatella, että yksityisten työeläkkeiden rahoitus ja taso ei oikeastaan ole valtion asia. Eläkeoikeus on osa työntekijän työstään saamaa kompensaatiota eli eräänlainen jälkipalkka. Siitä kuuluukin neuvotella työntekijöiden ja työnantajien kesken.
– Sieltä näkökulmasta sitä helposti ajattelee, että eihän tässä ole kysymys julkisesta taloudesta sinänsä, vaan työn hinnasta, josta neuvotellaan, Kautto sanoo.
Valtiolla taas on suora intressi lähinnä julkisen puolen eläkkeisiin.
Valtaosa ETK:n hallituksen jäsenistä on työmarkkinajärjestöjen edustajia. Kautto vastaa siis tekemisistään viime kädessä järjestöille.
Haluaako Kautto pitää eläkepäätökset jatkossakin järjestöjen käsissä ja etäällä poliitikkojen näppien ulottuvilta?
– Järjestöillä on yli vaalikausien ulottuva pitkäjänteinen intressi. Se on se hyvä puoli, joka tällä ratkaisulla on ollut työmarkkinajärjestöjen ja toisaalta hallitusten näkökulmasta, Kautto sanoo.
Kolmikantaisesti valmisteltiin myös viimeisin eläkeuudistus, jonka lakiesitykset hallitus antoi eduskunnalle toissa viikon torstaina.
Uudistus perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, joka asetti tavoitteeksi eläkevakuutusmaksujen tason nostopaineen purkamisen ja vakauttajan rakentamisen eläkeindeksiin.
Uudistus ei itsessään vähennä valtion ensi vaalikauden 8–11 miljardin euron sopeutuspainetta. Päättäjät olisivat halutessaan voineet asettaa uudistukselle myös säästötavoitteen.
– Myös poliittisten päättäjien kannattaa miettiä, ovatko he onnistuneet omassa tehtävässään. Tässähän on kuitenkin ollut kolmikantainen päätös siitä, mitä julkiselle taloudelle haetaan, Kautto sanoo.