Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi tänään kaikki syytteet Anneli Auerin ja Jens Ihlen (ent. Jens Kukka) seksuaalirikosjutussa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Heidät tuomittiin 2013 Turun hovioikeudessa vakavista seksuaalirikoksista, jotka oikeuden mukaan kohdistuivat Auerin lapsiin.
Korkein oikeus kumosi alkuperäisen tuomion vuonna 2024. Uusi käsittely, josta nyt annettiin tuomio, alkoi syksyllä 2025.
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttisen mukaan kyseessä on ollut oikeusjärjestyksen hyvin paha epäonnistuminen.
– Tuomion perustelut vaikuttavat hyvin tyhjentäviltä ja aika selkeiltä, vaikka se ei ole vielä lainvoimainen, Hyttinen sanoo.
Riippuu pitkälti tuomion perusteluista, hakeeko syyttäjä siihen muutosta. Kynnys muutoksenhakuun voi Hyttisen mukaan olla korkea, koska tuomion perusteluja on ollut laatimassa kolme kokenutta tuomaria.
Laiha lohtu että oikeusjärjestelmä lopulta toimi
Hyttisen mukaan uusi käsittely osoittaa, että oikeusjärjestyksellä on kyky korjata itseään.
– Tämä ei tietenkään lohduta tässä vaiheessa, kun oikeusmurha – jos sellaiseksi tätä halutaan kutsua – on tehty, Hyttinen sanoo.
Mikäli tuomio jää lainvoimaiseksi, se tarkoittaa, että Auer ja Ihle ovat istuneet syyttöminä vankilassa. He voivat esittää valtiolle mittavat vahingonkorvausvaatimukset.
– Puhutaan koppikorvauksista, Hyttinen kertoo.
Yleinen korvaussumma perusteettomasta vankeudesta on hänen mukaansa toista sataa euroa vuorokaudelta. Tietyissä tilanteissa julkisuus tai tuomion poikkeuksellinen haitallisuus voivat korottaa korvauksia.
– Summa liittyy siihen, kuinka pitkän ajan he ovat vankilassa istuneet, Hyttinen sanoo.
Auerin aikaisemman murhatuomion kohdalla koppikorvaus oli noin 800 euroa vuorokaudelta. Auer ja Ihle ehtivät istua seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksista vankilassa puolet jo puretuista 7,5:n ja 10 vuoden tuomioistaan, koska he olivat ensikertalaisia.
800 euroa vuorokaudessa tekisi siis nyt Auerin tapauksessa yli miljoona euroa ja Ihlen kohdalla hieman alle 1,5 miljoonaa euroa.
Hyvin harvinaista että tuomio puretaan
Kansainvälisessä mittakaavassa ei ole Hyttisen mukaan tavatonta, että tuomio puretaan. Suomen oikeushistoriassa se on kuitenkin hyvin poikkeuksellista.
– Tässä tapauksessa konkretisoituu, kuinka tärkeää poliisityö on, Hyttinen sanoo.
Jos esitutkinta lähtee väärään suuntaan, se voi kertautua rikosprosessin myöhemmissä vaiheissa.
Hyttisen mukaan oikeusprosessin pitäisi olla oikeusvarma, nopea ja kustannustehokas. Tässä tapauksessa mikään näistä ei toteutunut.
– Tämä on ollut prosessina irvikuva. Se on ollut epävarma, siinä on purettu lainvoimainen tuomio. Se on kestänyt tavattoman pitkään ja maksanut paljon.
Se, että Auerin lapset nyt vanhempina kiistivät aiemmat lausuntonsa, ei Hyttisen mukaan automaattisesti tarkoittanut lapsuusajan kertomusten hylkäämistä.
Oikeuden piti huomioida kaikki mahdollisuudet. Lapset olisivat esimerkiksi itse voineet pyrkiä tapauksen antamasta leimasta eroon, tai he olisivat voineet haluta parantaa välejä äitiinsä ja vanhimpaan sisarukseensa.
Toisaalta oikeus joutui punnitsemaan sitä seikkaa, että seksuaalirikoksista ei ollut merkkejä ennen Auerin tutkintavankeutta.
Korjaus 29.4. kello 12.56: Laskettu uusiksi mahdollisia teoreettisia koppikorvaussummia Auerin aiempien saamien korvausten perusteella. Aiemmin laskelmissa oli virhe, jonka vuoksi ne olivat alakanttiin.